Kaksi viivaa

breastfeeding and proud of it!

2008-10-09T11:36:00.005+03:00

Minua vaivaa edelleenkin neuvolan asenne 6kk-täysimetystä kohtaan. Lueskelin Imetyksen Tuki ry:n sivuilta muiden kommentteja imetyksen tukemisesta neuvolassa ja sainpa huomata, etten ole ainoa, jota neuvolan asenne ärsyttää. Neuvolan antama kannustus imetystä kohtaan tuntuu olevan jopa lähes ala-arvoista. Moni kirjoittaja antaa neuvolan antamalle imetysohjaukselle kouluarvosanaksi 4. Minusta tämä on sangen kummallista, sillä eikö nimi 'neuvola' jo kerro, että sieltä pitäisi neuvoja saada. Usein tuntuu, että neuvolassa terkkarit ovat niin kiinni niiden kasvukäyriensä tuijottamisessa, että kaikenlainen oman järjen käyttäminen unohtuu. Jos vauva ei kasva kauniisti keskikäyrän tuntumassa niin ruokintaa on muutettava ja äkkiä. Onkohan neuvolassa jokin palkintojärjestelmä niille terkkareille, jotka saavat pidettyä asiakkaansa parhaiten käyrien keskivaiheilla.

Minä olen onnekseni kovatahtoinen ja osaan ajatella omilla aivoillani. Jo synnytyssairaalassa minulle todettiin, että 'kyllä se vielä ensimmäisen kanssa menee, mutta mietippä sitten kun sinulla on toinen lapsi' kun pidin vauvaa paljon vierelläni imemässä. Toinen hoitaja puolestaan tiedusteli minulta sairaalassa, että olenko saanut ollenkaan nukuttua, kun tuntuu, että vauva on aina vierellä imemässä, kun hän on yöllä käynyt katsomassa tilannetta. Ehdotti vielä, että vauva voidaan ottaa heidän hoitoonsa yöksi ja ruokkia pullosta, että minä saan nukuttua. Jos olisin kuunnellut näitä kommentteja ja neuvoja, olisiko imetys lähtenyt sujumaan niin kuin se on mennyt? Tottakai minua hieman väsytti ja aivot olivat puuroa, mutta sellaista se alussa vain on.

Onhan se totta, että ensimmäiset ajat (viikot?) imetin hampaat irvessä, kun rintoihin sattui niin kovasti. Mutta kipu hellitti aina pian sen jälkeen kun imeminen pääsi vauhtiin. Ja lopulta rinnat kai tottuivat imetykseen ja kipu hävisi kokonaan. Ja onhan se välillä ollut tuskaisaa maata parikin tuntia samassa asennossa ja koittaa saada vauvaa nukahtamaan. Mutta selvitty on siitäkin. Viime aikojen ongelmana oli (tästä kirjoitinkin jonkin aika sitten) se, että Kuunsäde ei suostunut enää syömään sylissä ja sai sen kuuluisan rintaraivarin imettyään hetken. Tämä taisi olla juurikin siinä 3 kuukauden iässä, jossa rintaraivareita yleensä esiintyy. Noh, onneksi imetys onnistui sängyllä (tai lattialla) maaten, joten hommaa jatkettiin sitten niin. Jatkoin kuitenkin rinnan tarjoamista sylissäkin ja jos homma meni huutamiseksi jatkettiin sitten sängyssä. Ja nyt eräänä päivänä vain huomasin, että pitkään aikaan ei ole tullut parkua, kun sylissä syödään. Ei se ruoka aina maistu, varsinkin, jos ympäristössä on häiriötekijöitä, mutta eipä ole vielä nälkäänkään kuoltu. Tuokin oli yksi vaihe, missä olisi helposti saattanut taipua pullottelulle ja korvikkeelle.

Nyt, kun Kuunsäde on 5kk 1vk 2pv, on alkanut tuntua, että rinnat eivät enää ole niin täynnä maitoa. Uskon kuitenkin sitkeästi siihen, että kun maidon tulo on kerran alkanut, se ei yhtäkkiä vain lopu. Eipä ole Kuunsäde joutunut nälkäänsä itkemään, joten kai se sitten riittää. Ihan vain neuvolantädin kiusallakin mennään siihen 6 kuukauteen! (noh, toki annan muutakin ruokaa, jos vakavasti alkaa siltä näyttää, että Kuunsäde ei maitoa saa tarpeeksi) Sen jälkeen taitaakin neuvolakäynneillä alkaa ohjeistus siitä, milloin yösyötöt pitäisi lopettaa (ja vauva opettaa omaan sänkyyn), milloin lopettaa imetys kokonaan, miten paljon ja mitä ruokaa pitää antaa ja pitääkö antaa liharuokia (olen itse kasvissyöjä). Nykyään jo valmiiksi ärsyttää ennen neuvolaa. Pah!

ps: silsa ei suoranaisesti ole parantunut, mutta jotain on tapahtunut. Läikät eivät enää ole niin selkeitä ja yksittäisiä, vaan koko alue on punertava ja kuivakka. Jatketaan nyt vielä pari päivää tuota Daktarinia ja arvioidaan sitten tilannetta uudelleen.

ps 2: niin ja varmasti imetys ja kaikki muukin tulee olemaan erilaista toisen lapsen kohdalla, kun on tämä ensimmäinenkin huolehdittavana. Mutta miksi minun pitäisi nyt jo miettiä ja kantaa huolta siitä tilanteesta, joka on ehkä vielä vuosien päässä edessä. Haluan nauttia tästä (tällä hetkellä) ainokaisestani ja antaa hänelle huomiota niin paljon kuin mahdollista.

5 kuukautta + risat

2008-10-06T12:46:00.002+03:00

Vaippalainaamon kamat on jo palautettu, mutta kyllä meillä edelleen yritetään sitkeästi käyttää noita kestovaippoja - etenkin kotiolosuhteissa. Nyt vaan ongelmaksi on muodostunut Kuunsäteen kakkailu. Pikkuplöröjä tulee vaippaan parikin päivässä, vaikka aiemmin päästiin yhdellä megakakalla. Ja minä en mielelläni jättäisi kakkaisia vaippoja likoamaan pitkäksi aikaa. Tämän seurauksena pyykkikone saa siis rullata melko vajaana lähes joka päivä. Epäekologista sekin!

Kävin ostamassa pari uutta vaippaa. Erityisen ihastunut olen CuddleBunsin koko vaippaiän vaippaan. Harmi vaan, kun ovat niin kalliita - ja huuto.netissäkin kovin haluttuja. Lisäksi Myllymuksujen vaippa on ollut toimiva, vaikka se toistaiseksi liian iso onkin. Mutta kuivuu kyllä harmillisen hitaasti!

Ja olihan meillä se 5kk neuvolakin jotakuinkin viikko sitten. Rokotus sujui mainiosti, eikä ede parkua päässyt tällä kertaa. Ja mitat olivat 7420 g ja 69 cm. Eli hyvin on neiti kasvanut, vaikka painoa kai olisi hieman enemmän tullakin. Oli siis vain 300 g lisäys viimekertaiseen. Mutta minua jäi kovasti harmittamaan, kun terkkari jo kovasti suositteli kiinteiden aloittamista. Siis noiden mittojen puolesta ei olisi vielä mitään huolta, mutta peloitteli minua mm. 'sihtikurkulla' ja sillä, että 'sitten pitää aloittaa niin nopeasti ja ottaa uusia ruokia äkkiä mukaan'. Muuten lapsi muka nuivettuu ja anemiakin uhkaa, kun rautavarat loppuu jnejne. Kettu, että ketuttaa!! Miksei siihen suositeltuun 6kk-täysimetykseen kuitenkaan sitten kannusteta? Siihen kun on ollut koko ajan vakaa aikomus pyrkiä. Mutta nyt tuntuu, että teen lapselleni vain hallaa, jos en heti samantien iske kunnon murkinaa nokan eteen! AAAArhghss !!

Mutta kompromissina, kävin ostamassa maissinaksuja ja niitä olen nyt muutamana päivänä työntänyt Kuunsäteen kouraan. Oppiipahan ainakin siihen, että jotain möykkyjä siellä suussa pyörii. Ja on kai sitä pikkasen jo mahaankin asti mennyt, vaikka suurin osa naksusta päätyy mössönä vaatteille ja kasvoille. Mutta siitä se lähtee!

Ja ensimmäinen hammas on jo havaittu! Alhaalla vasemmalla huomasin 3 päivää sitten pilkottavan pienoisen hampaan. Eli nyt ollaan aloiteltu myös hampaan harjausta. :-) Yllättävän helposti tuo hammas tuntui tulevan, kun minä olin jo varautunut unettomiin öihin ja itkuparkumärsyyn. Näin jälkeenpäin ajateltuna Kuunsäde on kyllä ehkä hieman huomiotavaativampi ollut, mutta olen ajatellut sen johtuvan vain päikkäreiden puutteesta. Kuunsäde ei nimittäin ole oikein suostunut päikkäreille viime aikoina - ainakaan sängyssä nukkuminne ei enää kelpaa. Tällä hetkellä koisiikin parvekkeella vaunuissa, joten pitää kai muuttaa hieman tuota nukkumistaktiikkaa.

Niin ja mulla on toisessa rinnassa joku hiton silsa! Daktarin-voidetta siihen nyt levittelen, mutta huolestuttaa, että voiko tarttua Kuunsäteeseenkin? :-o Terkka ja neuvolalääkäri olivat aivan kädettömiä taas vaihteeksi!

takapakkia

2008-09-04T09:17:00.002+03:00

Höh, jokin tässä kestoilussa meni nyt vähän pieleen. Nimittäin vaipat loppuivat jo toisena päivänä. Eipä siinä, pistin koneen pyörimään ja pyykkäämään. Muttamutta, vaikka meillä onkin tehokas linkous tuossa koneessa niin näyttää siltä, että noiden vaippojen kuivumisessa menee melkoinen tovi. Eli tiistaina kun pyykkäilin iltapäivällä niin vielä eilenkin (keskiviikko) oli hyvä osa vaipoista kosteita. Nyt ollaan sitten otettu yksitellen käyttöön niitä kuivia ja välillä laitettu kertakäyttövaippaa kehiin. Niin ja tunnustan, että yöksi pistin kertavaipan, kun oli toissayö sellaista hulinaa, että viime yön unista piti saada kaikki irti. Niin ja nyt on muuten taas pyykkilasti odottamassa.

Tuossa vaippojen suuressa menekissä voi olla tietysti sekin, että minä vähän liian herkästi vaihdan kuivan vaipan. Kun jotenkin tuntuu keljulta pitää toista märissä pöksyissä. Tai sitten tuo meidän tytsy vain pissailee normaalia enemmän. :-) Nyt on muuten noita vaippoja kuivatellessa käynyt aikalailla selväksi, että sisävaippa+kuori -yhdistelmä on se hidas kuivuja (no kuorihan on käytännössä aina kuiva, mutta tuo sisävaippa siis). Nopeasti taas tuntuu kuivuvan taskuvaipat, joissa on froteinen (?) irrotettava imu. Ostin tosiaan hulinoilta yhden AkuAada-vaipan ja se kuivuu nopsaan. Ja muutenkin on ihanan värinen ja istuu typykän jalkaan. Noita voisi ostaa muutaman lisää, jollei hinta (22e) niin hirvittäisi. :-)

Eilen oli jälleen vauvauinti. Nyt ei ihan niin tiukasti enää ollut sormet suussa tukea antamassa. Mutta ei Kuunsäde kyllä ihan vielä molski kuin iloinen pikku delfiini. Kotona ammeessa on aivan eri meininki päällä ja siinä saa osansa vedestä kyllä kylvettäjäkin. Ehkä ne uimahallin äänet vähän vielä pelottavat.

juuri + kuunsäde 4kk ja muutaman päivän päälle.

eka yö takana

2008-09-02T09:22:00.002+03:00

Yö sujui kahdella vaipanvaihdolla. Kai ne vaipat olisivat vielä hivenen pidempään kestäneet, mutta mietippä omalle kohalles, miltä tuntuis nukkua pissasissa housuissa. Siinä sitten silmät ristissä vaihtelin vaippoja. Ensimmäinen vaihto oli ok, mutta toisella vaihdolla tuli tenkkapoo, kun kaikki 'helpot' vaipat oli jo käytetty. Olisi pitänyt ottaa käyttöön erilliset sisä- ja kuorivaipat ja vääntää niistä nätti paketti. Uudet vaipat tuntuivat vielä sen verran vierailta, että päädyin tekemään kompromissin joka koostui lainaamon sisävaipasta ja omasta tutusta hahtuvavillahousukuoresta. Sillä sitten koisattiin aamuun asti.

Johtui se sitten vaipoista tai sitten miehen uudesta narskutussuojasta, mutta Kuunsäde nukkui yönsä hyvin eikä heittelehtinyt levottomasti kuten parina edellisenä yönä. Minä ehkä jännitin liikaa noiden vaippojen kanssa, ja siksi unet jäivät hiukan heikolle tolalle. Niin ja oli meillä kertavaippa sängyssä käden ulottuvilla, jos hätä pääsee yllättämään. :-D Mutta jäipähän käyttämättä.

Ja uutisia: Kuunsäde kääntyi eilen ensimmäistä kertaa mahalleen. Hiukan on epäselvää, kuinka paljon mies avusti mukana, kun ensin sanoi, ettei ollenkaan, mutta kun minä aloin asiasta hihkuttaa niin sitten se oli kai vähän jotain kättä kääntänytkin parempaan asentoon. Ota tuosta nyt selvää.

juuri + kuunsäde 4kk 3pv

vaippoja

2008-09-01T19:30:00.002+03:00

No niin. Kävimme Kuunsäteen kanssa noutamassa kestovaippayhdistyksen lainavaippapaketin. Olihan siinä vaippaa kerrakseen. Ajattelimme nyt viettää nämä 12 vuorokautta kestoillen ja katsoa mitä siitä oikein tulee. Tällä hetkellä Kuunsäteellä on vielä kertavaippa päällä, kun sen kaupungilla vaihdoin. Mutta heti kun tuolta uniltaan herää, saa hän ylleen ensimmäisen testivaipan.

Ajattelin aloittaa tällaisella helpohkolla kokoonpanolla. Eli testiin lähtee TaskuNiikki täytteenään bambu(?)-imu. Tämä vaippa miellyttää ainakin kuoseiltaan, sillä ulkopinta on oliivinvihreä ja sisälmykset tummanruskeat. Mutta näytti olevan tuolla nettisivulla, että juuri tämä kyseinen malli poistuu käytöstä, joten ei sovi liikaa ihastua tähän. Tämä vaippa vaikuttaa hieman samanlaiselta, mitä miehen serkulta oli lainassa. Osaisinkohan itsekin ommella tällaisia?

4 kuukautta

2008-09-01T09:13:00.003+03:00

Toissa päivänä pikkuinen Kuunsäteemme täytti neljä kuukautta. Ajatella, se on jo kolmasosa vuodesta! Mutta on tuo tyttö kyllä kasvanutkin. Viime viikolla oli neuvolakäynti ja painoksi saatiin 7120 g ja pituus oli huimat 66 cm. No sehän se selittääkin, että miksi noita vaatteita saa koko ajan olla pakkaamassa pois.

Tänään mennään Kuunsäteen kanssa noutamaan kestovaippalainaamosta vaippapaketti kokeiluun. Onhan meillä noita omiakin kestovaippoja ollut jos jonkinmoista, mutta jotenkin sitä ominta ei ole tuntunut löytyvän. Tuossa lainapaketissa on erilaisia vaippoja, joita voi kokeilla 12 vuorokauden ajan ja hintakin on vain 5 euroa tuolle ajalle. Jospa tuosta paketista joku hyvä löytyisi.

Kestovaipoista parhaiten meillä on toimineet harson ja villahousun yhdistelmä. Mutta se toimiikin sitten vain kotioloissa. Nimittäin kun lataa lapsen päälle tuon paketin niin ei siihen enää viitsi housuja vetää päälle, saatika sitten ulkoiluvaatteita tms. On jo sellainen pommi muutenkin. Myös miehen serkulta lainassa olleet itsetehdyt kuoret olivat mainioita, mutta nehän jäivät pieniksi jo ajat sitten (mutta niitä kyllä tulikin käyteltyä). Nyt ostin viime viikonlopun kestovaippahulinoilta ihanan Akuaada-merkkisen vaipan. Päästään sitäkin testailemaan, kunhan saan sen ensin pyykättyä. Mutta täytyy kyllä tunnustaa, että kertavaippojakin meillä kuluu.

juuri + kuunsäde 4kk2pv

aktivisaatio

2008-08-15T10:42:00.002+03:00

Me olemme Kuunsäteen kanssa aktivoituneet oikein urakalla. Viime viikonloppuna vietimme pienen 'loman' ja poikkesimme Vaasassa asuntomessuilla. Tämän viikon ohjelmistoon on kuulunut vauvauintia ja elokuvaa, ja luvassa on vielä kaverin 1v-syntymäpäivät viikonloppuna.

Ensinnäkin noista asuntomessuista. Vietimme Vaasassa kaksi yötä hotellissa. Unet jäivät kyllä hieman haperoiksi sillä tyttö nukkui jokseenkin levottomasti, mikä myös vaikutti minun uniini. Ja vaikka sänky oli leveä, ei se paljon auta, kun keskellä on kanjoni, mihin pieni lapsi saattaa vajota, jos sängyt pääsevät yhtään erkanemaan. Olen entistäkin onnellisempi meidän futonistamme, joka on siis vain yksi yhtenäinen patja. Messuilla Kuunsäde nukkui useamman tunnin kärryissä ja me miehen kanssa kiertelimme taloja vuorotellen. Olisihan se ollut mukavampi yhdessä mennä ja arvostella näkemäänsä, mutta ensi vuonna sitten. ;-) Viimeisen tunnin Kuunsäde oli valveilla ja minulla kyydissä kantorepussa. Tuo meidän kantoreppu on kyllä aivan vihoviimeinen kapistus. Vaikka onkin kätevä ja niin edelleen, niin sen käyttö aiheuttaa minulle aivan hirvittävän päänsäryn. Olkahihnat ovat nimittäin aivan liian lähekkäin ja painavat kaulalla ja niskassa olevia hermoja. Argh!

Hotellihuoneen paras puoli oli kylpyamme, jossa Kuunsäde sai treenailla vauvauintia varten. Ja olihan se suorastaan luksusta potkiskella tilavassa ammeessa verrattuna kodin pieneen muoviseen ammeseen. Minäkin olisin kovin mielelläni ottanut kuuman vaahtokylvyn, mutta Kuunsäde vaadiskeli sen verran huomiotani, että jätetään sekin sitten sinne ensi vuodelle. :-)

Toissa päivänä aloitettiin sitten vauvauinti. Uiminen oli mukava kokemus niin vanhempien kuin Kuunsäteen mielestä, kunhan ensijännityksestä päästiin. Kuunsäteellä on jännä tapa värisyttää kättä, kun se on jännittynyt tai tohkeissaan. Siitä huomasi, että altaaseen meno hieman jännitti (mutta niin se jännitti kyllä minuakin). Mutta pian rentouduimme ja aloimme kokeilla erilaisia uintiasentoja.

Tuo uiminen siis itsessään oli mukava kokemus, mutta voi jösses sitä härdelliä ennen kuin altaaseen päästiin. Havaittiin nimittäin että keskiviikkona kello 17-18 välillä on pikkasen muitakin uimareita liikkeellä. Alkamassa oli vauvauintien lisäksi ties mitä vesijumppaa ja lasten uimakoulua. Kaikki naisten pukuhuoneen avaimet olivat käytössä, eikä auttanut muu kuin odotella, että avaimia vapautuu. Lisäksi vauvan riisuminen (ja pukeminen) oli kokolailla sekavaa touhua. Vaikka käyttöömme oli varattu miesten ja naisten pukuhuoneiden välillä oleva ryhmäpukuhuone, jäi sen käyttö minulle täysin hämäräksi. Käytännössä ryhmäpukuhuone toimi vain välityspisteenä, missä lapsi vaihdettiin äidiltä isälle tai päinvastoin. Meillä hommat meni kyllä niin sekasotkuun, että täytyy jotain mielikuvaharjoituksia tehdä ennen ensi kertaa. Ja näytti siellä muutamat muutkin vanhemmat pyöriskelevän sekavan näköisenä. Huhheijaa!

Ja eilen käytiin tutustumassa BabyBioon. Paikalle saapui yllättävän paljon äitejä ja lapsia. En osannut arvatakkaan, että noilla leffoilla on noin suuri suosia. :-) Mutta kivaahan se vain on, nähdä muitakin pienokaisia. Kuunsäde nukkui leffan alkuosan vaunujen kantokopassa ja herättyään tiiraili leffaa jonkin aikaa makuultaan. Sitten siirtyi syliini katselemaan maisemia.

Kuunsäde on ihanan rauhallinen muksu, jonka kanssa uskaltaa kyllä liikkua kodin ulkopuolellakin. Mutta pieneksi ongelmaksi meillä on nyt noussut Kuunsäteen haluttomuus syödä sylissä. Ainoa kelpaava tissittelyasento on sängyssä maaten. Ja senhän tajuaa, että kaupungilla tuo ei oikein onnistu. Eilen Kuunsäteellä meni siis sellainen viitisen tuntia syömättä, kun käväisimme vielä ravintolassa ja kirjakaupassa leffan jälkeen. Bussissa meinasi tulla parku, mutta sylissä tyttö rauhottui katselemaan maisemia. Kotona ruoka kyllä sitten maistuikin. Mikähän tuohon sylisyömättömyyteen on oikein syynä??

juuri + kuunsäde 3 ja puoli kk

neljäsosa vuosi eli 3 kuukautta

2008-07-30T12:25:00.002+03:00

Tänään pikkuinen Kuunsäde täyttää 3kk. Tapahtumaa juhlittiin railakkaasti käymällä neuvolassa ja tökkäämällä piikki kankkuun. Kurjaa! Piikki kirvoitti ilmoille pienet porut, mutta onneksi tyttö rauhoittui pian äidin sylissä. Hyvä näin, sillä muuten äitikin olisi pian yhtynyt parkuun. En nimittäin siedä yhtään katsella, kun pikkuistani kiusataan.

Kuunsäteen mitoiksi saatiin 6640 g ja 61,8 cm. Eli hieman on hidastunut kasvu viime käynnistä. Mutta tuo pituuden mittaaminen on kyllä sellaista aataminaikaista hommaa, että helposti varmaan tulee parinkin sentin virheitä. Pah!

Oltiin Kuunsäteen kanssa 3 yötä mummolassa, kun kotiolot alkavat välillä hieman tylsistyttää. Neitosen kanssa reissaaminen sujuu hyvin, mutta koira (=Kirppu) pistää välillä ärsyttämään, kun se nykyään vahtii minua jatkuvasti ja kävelee perässä. Tämä vielä korostuu vieraassa paikassa, kun koiraa kai huolettaa, että se hylätään sinne. Muuten on Kuunsäde ja Kirppu tulleet mukavasti juttuun, kunhan Kirppu aina muistaisi, että vauvan päältä ei saa kävellä. Onneksi tätä on toistaiseksi päässyt tapahtumaan vain kaksi kertaa ja pienin vaurioin on selvitty.

Pitää purkaa valokuvat kamerasta, jospa saisi tännekin jonkun kuvan sitten lisättyä.

vuosi sitten

2008-07-24T17:39:00.003+03:00

Tänään tulee tasan vuosi siitä, kun toistaiseksi viimeisimmät kuukautiseni alkoivat. Minua jännitti, sillä menossa oli toinen kierto ilman ehkäisyä. Ja sitten tietysti hieman harmitti, kun täti päräyttikin paikalle punaisella ferrarilla (tuohon aikaan tuli roikuttua paljon vauvakuumepalstalla, missä menkoista käytettiin mm. tuollaista kiertoilmaisua). Pari viikkoa tästä eteenpäin - ystäväni valmistujaisten jälkeen - Kuunsäde sai sitten alkunsa. Seuraavia kuukautisia ei enää tullutkaan ja nyt ollaan menty jo vuosi ilman puolukkapäiviä. :-)

Kuunsäde täytti eilen 12 viikkoa. Uusia taitojakin on opittu. Mahalla maatessa pää pysyy jo hienosti ylhäällä ja samoin pää seuraa mukana käsistä nostettaessa. Myös lelut kiinnostavat entistä enemmän ja kädet alkavat yhä määrätietoisemmin tarttua kohteisiin ja viedä tavaroita suuta kohden. Erityisesti kiinnostavat hoitopöydän viereisestä seinänaulakosta roikkuvat vaatteet.

11 viikkoa

2008-07-16T11:32:00.003+03:00

No palasihan se käsien lussuttaminen parin päivän tauon jälkeen. Nyt menee jo niin syvälle kurkkuun pikku kädet, että välillä pääsee jo itkukin sen vuoksi. Hassu Kuunsäde!

näyttää keskittyvän enemmän puhumisen harjoitteluun kuin mobiilitaitojen treenaamiseen. Mitään merkkejä kääntymisestä ei ole havaittavissa. Kuunsäde vain kiltisti maata möllöttää lattialla ja tuijottaa leluja. Ja leluista puheen ollen. Kuinka paljon tämän ikäinen leluja tarvitsee? Kuunsäteellä on tällä hetkellä vain muutama lelu, joista eniten käytössä taitaa olla sellainen 'jumpparoikutin'. Siis muovihärveli, johon voi ripustaa leluja huidottavaksi. Mutta voiko olla että tuon ikäinen on jo 'been there, done that', kun tuntuu, ettei sitä jaksa nuo (samat) lelut enää kiinnostaa. Olen toki yrittänyt vaihdella noita muutamaa lelua (kaareen saa kolme kiinni), mutta vain vähän aikaa jaksaa tuijottaa niitä ja laiskasti huitaista ohimennen. Enemmän näyttää ympäristön tavarat kiinnostavan.

Taitaa kuulua jotain kitinää tuolta makuuhuoneesta. Sinne siis! Johan tässä on yli 2h päikkärit tullut nukuttua.

ps: kuvassa Kuunsäde on 2 kk

2 kuukautta

2008-07-02T16:12:00.002+03:00

Kuunsäde täytti toissapäivänä 2 kuukautta. Mihin tuo aika oikein kuluu? Ja eilen oli sitten neuvola ja minulla jälkitarkastus.

Kuunsäteen mitat olivat 5940 g ja 61 cm. Ei ole siis ihme, että vaatteet alkavat käydä pieniksi. 62-cm vaatteet sopivat vielä, mutta löysempiä vaatteita on helpompi pukea, joten tulee käytettyä jo tuotakin hieman isompaa kokoa. Toisaalta, nyt on kyllä ollut niin lämpimät ilmat, että vaatteita ei juurikaan tarvi. Eilen siivoilin Kuunsäteen vaatelaatikoita ja laskeskelin huolestuneena potkuhousuja ja bodyja. Ei niitä ehdi kaikkia millään käyttää ennen kuin jo käyvät pieniksi. Mitä minulle oikein valehdeltiin ennen vauvan syntymää, että ne puklailevat jatkuvasti ja vaatteita pitää vaihtaa useampaan kertaan päivän aikana.. ei meillä ainakaan. Samaa paitaa voi kevyesti pitää koko päivän, joskus jopa kaksikin. Yleensä se olen kyllä minä suihkuineni, kun Kuunsäteenkin vaatteet sotkin. :-) Eli ei niitä vaatteita NIIN paljon tarvi! Varsinkaan, jos omistaa hyvän pyykkikoneen.

Kuunsäde sai eilisellä neuvolakäynnillä ensimmäisen rotavirus-rokotteen. Toistaiseksi ei ole ollut mitään sivuvaikutuksia havaittavissa. Vähän väsynyt on pikkuinen, mutta varmaan tämä kuumuuskin vaikuttaa. Makuuhuoneen ikkunaan lienee syytä laittaa joku pimennysverho, sillä Kuunsäde on alkanut herätä viideltä aamulla yhdessä auringon kanssa. Minä jotenkin olen kuvitellut, ettei pohjoisikkunoista paista koskaan aurinko, mutta niin se vain näyttää aamutuimaan paistavan. Hohhoi!

Pikku hiljaa alkaa Kuunsäde myös hahmottaa omaa kehoaan. Kädet on jo löytäneet tiensä suuhun, vaikka pahin lussutuskausi taisikin jo mennä parin päivän imemisellä (tai sitten tulee vielä takaisin). Nyt kädet harovat ympäriinsä ja alkavat vähitellen tavoitella tavaroita. Tarttua Kuunsäde ei vielä osaa, mutta selvästi huitoo käsiään tavaroiden suuntaan. Tämän hetkinen suuri rakkaus on makuuhuoneen kattolamppu, joka on juuri sängyn yläpuolella. Sille Kuunsäde juttelee ja naureskelee - hieman jopa flirttailee - herättyään. Myös hönö-Kaaleppi on edelleen suosiossa.

juuri + kuunsäde tasan 9 viikkoa

7 viikkoa

2008-06-18T10:37:00.002+03:00

Kuunsäde täyttä tänään seitsemän viikkoa. Ei voi ymmärtää, mihin tuo aika on niin nopeasti hurahtanut. Kohta siitä tulee 7 kuukautta ja sitten jo pian 7 vuotta. Ja minä olen yrittänyt nauttia jokaisesta vauva-ajan päivästä 'kun se aika menee niin nopeasti'. Mutta ei nauttiminenkaan ajan kulua pysty mitenkään hidastamaan.

Meillä on myös pieni vaateongelma. Suurin osa ystävistä ja tuttavista on sisäistänyt sen, että vauvalle ei kannata tuoda lahjaksi niitä pienimpiä 50 cm vaatteita ja ovatkin sitten ostaneet kokoa 56-62. Eli nyt kun Kuunsäde on saavuttanut tuon koon, on meille kasaantunut sellainen vaatepommi, että ei taideta millään saada niitä kaikkia edes yhtä kertaa päälle ennen kuin ovat jo jääneet pieniksi. Olen myös huomannut, että vaikka se äitiyspakkaus kiva onkin, en taida (ehkä) sitä seuraavalle lapselle (jos sellainen joskus saadaan) ottaa. Syitä on mm. se, että silloin meillä on jo tästä ensimmäisestä pakkauksesta saadut lämpömittarit, kynsisakset yms. ja se, että lähes kaikki äp:n vaatteet ovat niin tylsiä, että ne tahtovat jäädä käyttämättä. Eniten käyttöä on tähän mennessä ollut puolipotkareilla (joita en muualta ole ostanut yksiäkään), harsoilla (jotka ovat hyvän kokoisia ja neliömallisia vaippaharsoiksi), välikausihaalarilla (joka oli kyllä liian iso, mutta muutaman kerran käytössä toukokuussa) ja se lämpömittari. Myöhemmin varmaankin tulee käyttöä juuri noille haalareille ja myssyille.

Äitiyspakkausta voisi uudistaa esim. niin, että tuotteet arvoteltaisiin ja annettaisiin joku summa, jolla voisi sitten kerätä oman pakkauksensa (ainakin joidenkin tuotteiden kohdalta); ottaa vaikka koko summalla noita harsoja tms. Monilta olen kuullut, että heillä on esim. haalarit, jotka ovat varmasti aika hinnakkaita, jääneet kokonaan käyttämättä, kun vauva on syntynyt syksyllä-talvella, jolloin haalari on vielä liian iso ja seuraavana talvena onkin jo pieni.

Mutta nyt Kuunsäteestäkin vielä jotain. Oltiin viime viikonloppuna ensimmäistä kertaa minun vanhempien luona käymässä. Matkaa sinne tulee pikkasen vajaa 200 km eli on pisin reissu, minkä Kuunsäde on tähän mennessä masun ulkopuolella tehnyt. Matka meni hyvin, vaikka lähtö hieman viivästyikin, sillä Kuunsäde pulautti valtavan lätäkön vaatteille (minun sekä omillensa) ja sohvalle. Koko automatkan Kuunsäde nukkui kiltisti ja minua huolestutti, että bensa loppuu, koska tankkauspysähdys olisi luultavasti keskeyttänyt unet. Riitti kuitenkin, sekä bensa että uni.

Mummolassa oltiin kaksi yötä, joista ensimmäinen meni ainakin minun osaltani hieman huonosti, sillä nukuttiin huonolla patjalla, jossa minä vajosin patjojen väliseen kuoppaan. Toinen yö olikin jo sitten paljon parempi, kun vaihdettiin sänkyä. Takaisin päästiin vanhempieni kyydityksellä ja jälleen Kuunsäde nukkui koko matkan. Eli autossa uni maistuu.

Mutta maistuu se uni muutenkin. Toissa yönä koisittiin 13 tuntia ja viime yönäkin jotain 12 h. Toki Kuunsäde tankkaa välillä, mutta ei taida itse herätä edes noihin tankkauksiin, sillä minä puoliunessa työnnän sille tissin suuhun, kun alkaa kuulua nälkää ennakoivaa puhinaa ja ähinää. Kuunsäteen unet siis jatkuvat keskeytyksettä ja minunkin lähestulkoon. Ja taisipa ensimmäinen tankkaus olla viime yönä vasta viiden aikaan, joten kunnollisia unipätkiä kertyy kyllä meille kaikille, mistä on aamulla seurauksena hyväntuuliset vanhemmat ja ilosesti hymyilevä ja jokelteleva Kuunsäde.

Jokeltelua on tosiaan ollut jo useampi viikko - ainakin jostain viikon 4 paikkeilta. Kuunsäteen lempi'sana' on ÄY-ÄY, josta me vielä kyllä 'äiti' muokataan, vaikka iskä yrittääkin kovasti 'isiä' opettaa. Lelutkin on alkaneet jo hieman kiinnostaa. Ykkösenä on tällä hetkellä sängyn päällä roikkuva soiva ja pyörivä mobile, joka saa Kuunsäteen viihtymään kotvasen omassa sängyssäänkin. Eipähän jää aivan kokonaan käyttämättä sekään peti. :-)

ei nimi vauvaa pahenna

2008-06-11T12:15:00.003+03:00

Kuunsäde olkoon siis se nimi, jota meidän pikkuisesta tulen jatkossa käyttämään täällä. Huomasin muuten väestörekisterikeskuksen sivulta, että Kuunsäde on ihan virallisestikin nimenä neljällä henkilöllä.

Lauantaina Kuunsäteen oikea nimi julkistettiin viimeinkin. Tätä tilaisuutta saapui meille juhlistamaan yhteensä 44 ystävää ja sukulaista. Tunnelma oli tiivis, mutta mielestäni oikein mukava ja rento. Vieraille annettiin tehtäväksi anagrammeista ratkoa Kuunsäteen nimet ja löytyihin se oikeakin vaihtoehto sieltä. Ehdotuksia olivat mm. Piina, Aia, Pihla ja Miini. Kuunsäteen mummo ja vaari olivat varmuudella luulleet, että nimeksi tulee Baby, sillä olimme kutsuneet vaavia Peipiksi. Lisäksi nimipalvelu kertoo, että Baby-nimen on todellakin saanut 11 henkilöä! Anteeksi vaan, mutta ihan hirveä nimi mielestäni.. ja aika mielikuvitukseton.

Mitä järkeä muuten on suihkutisseissä? Kun tissi alkaa suihkuta, päästää Kuunsäde sen suustaan. Jos en ole kärppänä tuijottamassa tilannetta rätti kourassa, ehtii maitoa ruiskuta ympäriinsä. Yleisimmin osansa saavat Kuunsäteen kasvot ja meidän molempien vaatteet, mutta onpa kannettavanikin saanut osansa tästä kasteesta. Kertakaikkiaan turhaa tuhlausta.

Kuunsäde täyttää muuten 6 viikkoa tänään.

yksi kuukausi

2008-05-30T07:53:00.002+03:00

Piip täyttää tänään yhden kuukauden. Olisin halunnut kirjoittaa tänne muistiin kaiken. Sen pakahduttavan onnen tunteen, kun vain tuijottelee nukkuvaa vauvaa, tai sen turhautumisen, kun vauva vain parkuu eikä halua nukahtaa (näitä kertoja ei onneksi ole ollut monta). Mutta arvatenkin minulla on ollut parempaakin tekemistä kuin raportoida tänne (kuten tuijotella sitä vauvaa). Mutta tänään Piip täyttää yhden kuukauden ja sen kunniaksi päätin viimeinkin kirjoittaa tänne jotain.

Ensinnäkin vauvalle pitäisi keksiä joku nimi, jota voisin käyttää täällä. Virallinen nimenantotilaisuus on vasta ensi viikon lauantaina, mutta en aio käyttää oikeaa nimeä täällä. Mukula-nimitys, joka oli käytössä raskausajan merkinnöissä, ei koskaan oikein ole tuntunut hyvältä. Ja tuo Piip, jota tämän merkinnän ensimmäisessä kappaleessa käytän, ei ole kovin hyvä, koska sen taivuttaminen on hankalaa. Mutta mitään ei tule mieleen.. (käytän Piip-nimeä vielä tämän merkinnän ajan)

Piip on kasvanut hurjasti. Syntymäpainohan oli 3465 g ja jo 12 päivän ikäisenä Piip painoi likemmäs 4 kiloa (3990 g). Tänään on 1-kuukautisneuvola ja epäilen viisi kiloa täyttyneen tai olevan ainakin hyvin lähellä. Ei ole enää mikään äidin pikku rimppakinttu, vaan huomaa miten jäntevyyttä on tullut lisää - etenkin keskivartalolle. Täysimetyksellä olla tähän asti menty, mutta tarkoituksena olisi hieman myös alkaa harjoitella pullosta syömistä (äidinmaitoa). En vain ymmärrä, miten sen olisi tarkoitus onnistua, sillä tuttikaan ei Piipille kelpaa ja lisäksi huomasin, että pullon tutissa oleva reikä on iso! Eihän sitä tarvitse edes imeä, kun maitoa tippasee itsekseen (niin tekee kyllä minun rintanikin, mutta niitä pitää kuitenkin aluksi hieman imeä).

Nukkumisen suhteen Piip on kyllä melkoisen helppo tapaus. Eilen sain sen nukahtamaan kahdeksan aikoihin ja nyt aamulla heräsi puoli seitsemältä. Toki tuohon yöhön kuuluu useampia tankkauskertoja, mutta koska Piip nukkuu meidän keskellä, ei minulla ole mitään mielikuvia, kuinka monta syöntikertaa yössä tulee. Olen kuullut monenlaisia mielipiteitä perhepedistä, mutta ainakin meille tämä on ollut toimiva ratkaisu. En tiedä, miten sitten, kun Piip oppii pörimään ja ryömimään. Onneksi sänky ei ole korkea. Taitaa olla yhden käden sormilla laskettavissa ne kerrat, kun Piip on suostunut omassa sängyssään edes hetken nukkumaan. Turhaako ostin hyvän (ja kalliin!) patjan? :-)

Piip on asunut kanssamme (masuaikaa lukuunottamatta) vasta kuukauden, mutta tuntuu jo ihan kuin olisi ollut meillä aina. Kovin on rakas tuo mussukka!

(tunnin päästä se neuvola, pitää herättää pieni.. arg)

näin se kaikki kävi (tai se, mitä muistan siitä)

2008-05-07T14:41:00.006+03:00

No niin, jos nyt ehtisi viimeinkin tuota synnytyskertomusta tänne rustaamaan, kun tapahtumasta on lähes kaksi viikkoa aikaa. Uskomatonta, että peipi on huomenna jo 2 viikon ikäinen!

Eli keskiviikko-aamu koitti ja taisin käydä suihkussakin siinä. Olo oli jotenkin omituinen ja menin sohvalle makoilemaan. Ensimmäisen supistuksen kellotin 10.16. Tämän jälkeen supistuksia tulikin heti alusta alkaen 4-6 minuutin välein. Oli vaikea uskoa, että tämä on nyt jo menoa, kun ajattelin kaiken alkavan jotenkin hitaasti. Aloin kuitenkin pakkailla viimeisiä roippeita sairaalakassiin. Mies kysyi, että vieläköhän tässä olisi aikaa maalata eteisen katto. En muista vastaustani, mutta jotain negatiivista se taisi olla.

Kello 11 aikoihin soittelin sairaalaan. Sanoivat sen, mitä ounastelinkin, eli käskivät olla kotona niin kauan kuin vain pystyy. Kiersin ympäri asuntoa. Välillä tuntui, että on vessahätä. Vessassa tulikin supistus ja oksennus. Kahdentoista aikaan oli pakko lähteä. Vietiin vielä koira miehen pikkuveljelle ja olo alkoi olla melko tuskainen. Kaikki tiessä olleet poukut ja kuopat tuntuivat hyvin epämiellyttäville, etenkin supistuksen tullessa.

Sairaalassa jouduimme ensin hetken odottelemaan synnytyssalin vastaanottotilassa. Tässä vaiheessa ajantaju oli jo kadonnut, joten en tiedä kauanko kesti ennen kuin kätilö otti meidät tutkimushuoneeseen. Vaihdoin vaatteet ja minulle annettiin peräruiske. Ei sieltä kuitenkaan ruiskevettä lukuunottamatta muuta tullut, sillä maha oli ollut löysällä pari edeltävää päivää ja kaikki oli jo poistunut aiemmin. Sitten otettiin supistus- ja sydänkäyrää. Ilmeisesti supistukset olivat melko voimakkaita myös käyrällä, minkä olisin voinut kertoa ilmankin käyrää. Minua alkoi oksettaa aina supistusten tullessa ja mies toi oksennuskuppeja. Makasin sängyllä ja tajunta oli jo tässä vaiheessa aivan omissa sfääreissään.

Sitten pääsimmekin jo siirtymään synnytyssaliin. Kohdunsuu oli vielä alkuvaiheessa. Kello oli ilmeisesti 13.30. Jälleen otettiin supistuskäyrää tällä kertaa kiikkutuolissa istuen. Vesiammetta alettiin täyttää. Ehkä noin puolen tunnin päästä pääsin ammeeseen. Lämmin vesi tuntui mukavalta, mutta supistukset alkoivat tuntua yhä kivuliaammilta. En viipynyt ammeessa kuin noin tunnin, sillä kivut vain pahenivat ja tässä vaiheessa aloin olla valmis mihin tahansa kivunlievitykseen.

Ammeesta päästyäni minua alkoi joko paleltaa tai sitten verensokeri laski, sillä aloin vapista. Minulle laitettiin tippa käteen ja lääkäri puhkaisi kalvot 15.35. Oli jännä tunne kun vedet holahtivat ulos. Tuntui, että sitä tulee vaikka kuinka paljon, mutta mies sanoi myöhemmin, että ei sitä kovin paljon ollut. Tiedä häntä. Lapsivesi oli kuitenkin vihreää eli vauva oli kakannut lapsiveteen. Lapsivettä tuli ulos vielä lisää supistusten aikana sängylle. Muistan, että toinen sukkakin taisi siinä tohinassa kastua. Minulle varmaan vaihdettiin puhtaat sukat, mutta en ole ihan varma (huomaa, etten ollut ihan mukana kuvioissa).

Anestesialääkäriä odoteltiin. Kätilökin sanoi, että mihin se nyt jäi, vaikka lupasi tulla ihan heti. Viimein lääkäri saapui. Oli tuskallista kääntyä kyljelleen ja yrittää pysyä paikoillaan supistusten aikana. Taisin hokea joka kerta kun supistust tuli: 'voi ei taas!' Epiduraali saatiin laitettua 16.15. Ajattelin, että kivut lähtevät heti, mutta kätilö sanoi, että vielä yksi supistus tuntuu voimakkaasti ennen kuin alkaa vaikuttaa. Voi miten pettynyt olin, kun vielä toinenkin supistus tuntui kovin voimakkaana. Sen jälkeen kuitenkin epiduraali taisi tehota, sillä tunsin palaavani tähän maailmaan ja pyysin jopa jugurttia syötäväksi. Mies kävi myös ostamassa karkkia, joita sitten mussuttellin kotvasen. Tämä kuitenkin kostautui siinä, että supistusten myötä kaikki syömäni tuli takaisin ylös. Kohdunsuu oli tässä vaiheessa vasta 4 cm auki ja lähes jokaisella supistuksella tunsin kovaa tarvetta ponnistaa. Tai pikemminkin, työnnätys vain tuli ilman, että minä mahdoin sille mitään. Samalla tuli myös oksennus jokaisella supistuksella. Mies sai sitten kiikuttaa oksennuspusseja oikein urakalla. :-)

Tunnin verran vierähti ja kello 17.20 kohdunsuu oli täysin auki (avautumisvaihe 7h 30min). Sain viimeinkin alkaa ponnistaa oikein luvan kanssa. Ponnistaminen ei vain oikein ottanut sujuakseen. En tiedä, oliko epiduraalipuudutus vienyt sen verran tuntumaa, että en oikein tiennyt mitä alapäässä tapahtuu ja ponnistaminen ei tuntunut kohdistuvan oikeaan paikkaan. Lisäksi minun oli vaikea saada vedettyä keuhkot niin täyteen ilmaa, että olisin sillä happimäärällä jaksanut kovin pitkään pungertaa. Ja supistuksetkin tuntuivat (ilmeisesti epiduraalin myötä) sen verran heikommilta ja kestivät vain lyhyen hetken, että en oikein tiennyt, milloin ponnistaa. Kun ponnistusvaihetta oli kestänyt noin 45 minuuttia kätilö tuntui jo ärtyvän homman hitaaseen edistymiseen ja teki episiotomian, jotta vauvalle tulisi hieman väljemmät reitit tähän maailmaan. Eppari ei tuntunut miltään, sillä välilihaan pistetty puudute tehosi sen verran hyvin. Sen vain tunsin, että aika paljon siellä leikeltiin. Huh! Tästä kesti vielä sellainen vartin verran, että vauva saatiin ulos. Kun pää oli syntynyt, vauvan nielu imettiin välittömästi puhtaaksi, ettei likaista lapsivettä pääse keuhkoihin. Tämän jälkeen vauvan vartalo syntyi yhdellä helpolla ponnistuksella. Kokonaisuudessaan ponnistusvaiheen kestoksi merkittiin 1h 3 min.

Tyttöhän sieltä tuli niin kuin olimme unta nähneet. Tytsy oli likainen ja kakkainen ja kiikutettiin samantien happikaappiin ja pestäväksi. En saanut pidellä vauvaa ollenkaan, mikä oli harmillista, mutta toisaalta olin tyytyväinen että vauva oli ulkona ja kaikki oli hyvin.
Istukka syntyi helposti 12 minuutin kuluttua ja tympeintä tässä oli se, kun kätilö paineli mahaa melko kovakouraisesti. Lopulta epparihaavaa alettiin kursia kasaan ja aika tovi sitä ommeltiinkin. Varmaan yli tunnin verran meni ja tikkien määrästä ei ole mitään tietoa. Kolmeen kerrokseen niitä tikkejä kuulemma kuitenkin tuli. Aijai! Tikkauksen jälkeen sain mennä suihkuun ja voi että tuntui hyvältä ottaa oikein kuuma suihku ja saada puhtaat vaatteet päälle. Takapuoli oli kyllä aika turvoksissa. Kätilöharjoittelija tarjosi suihkussa jakkaraa, mutta ei olisi tullut mieleenkään istua. :-)

Sain vauvan kainalooni vasta kahdeksan aikoihin eli puoli toista tuntia syntymän jälkeen. Onneksi mies oli tätä ennen jo näyttänyt ottamiaan valokuvia vauvasta. Oli se niin pieni ja söötti, ja heti niin oma.

tyttö tuli

2008-05-04T19:45:00.002+03:00

Hahaa, kirjoitin edellisessä postauksessa, että ei tunnu miltään ja heti aamulla 10.16 alkoikin tuntua. Supistukset alkoivat heti 4 minuutin välein ja vauva oli ulkona 18.33.

Eli saimme suloisen tytön, painoa 3465 g ja pituutta 52 cm. Raskausviikkoja kertyi siis 40+2. Kotiuduimme tänään ja ollaan aivan onnesta soikeina.

Mutta lisää myöhemmin, lähden köllimään tytsyn viekkuun.

juuri + mukula 4 pv

hohhoi

2008-04-30T00:35:00.002+03:00

Laskettu aika siis tuli ja meni eikä mitään merkkejä lähestyvästä synnytyksestä ole havaittavissa. Olo on ollut kelvollinen ja sain maanantaina hoidettua viimeiset paperihommat valmistumiseen liittyen. Nyt pitäisi kaiken olla kunnossa. Kävin myös shoppailemassa (lue: tuhoamassa ensimmäisiä äitiysrahoja). Ostin peipelle ruskovillan vaippahousut, flanellivaippoja, hahtuvalankaa (vielä kerä) ja villan pesuainetta (vielä kun saisi aikaiseksi käyttää tuota).

Illalla olo kuitenkin kurjistui. En tiedä, minkä ihmeen ruokamyrkytyksen sain, sillä mahassa kiersi ja väänsi. Lopulta sitten tilanne kulminoitui oksentamiseen, mikä hieman helpottikin ja pääsin nukkumaan. Tämä päivä on mennyt sängyssä koomailleissa ja olo on aika pöhnäinen. Ihan kuin olisi krapula. :-/ Lisäksi olen nyt tikutellut plussaa proteiinitikuilla. Soittelin jo neuvolaan, mutta ei kuulemma tarvi vielä huolestua. NO JOO!

Pakkasin peipen kotiutusvaatteet valmiiksi. Tuleekohan meillä vaatepula, sillä havaitsin, että loppujen lopuksi niitä pienimpiä vaatteita on melko vähän. Kassiin tuli nyt vähän sekalaista seurakuntaa, sillä puolipotkarit on kokoa 60, body 56 ja housut 50. :-) Onneksi ilmat on lämpenemässä niin ei tarvi niin kamalia vaatekerroksia pukea.

Jospa tästä lähtisi kokeilemaan, joko uni taas kutsuu. Päivällä kyllä tuli nukuttua sen verran, että hieman epäilyttää.

juuri + mukula 40+1 tai +2 (miten sen nyt ottaa, virallinen laskettu aika oli siis maanantaina 28. päivä).

käyttöönotto

2008-04-24T16:55:00.002+03:00

Mukula ei ole vielä ulostautunut, mutta on jo käyttöä tuolle äitiyspakkaukselle.. tai pikemminkin sen mukana tulleelle kylpylämpömittarille. Saa nimittäin kerrankin simaveden oikean lämpöiseksi, eikä tarvitse kädellä arvuutella. Ja mikä hienointa, 37-asteen kohta on oikein merkittynä tuohon mittariin!

Niin ja tänään oli neuvola. Mitäs siellä. Pissa ok, verenpaine ok, paino ok (71,3 kg), sf 34cm eli keskikäyrällä jälleen. Sydänäänissä oli pientä vajetta, kun näytti vain 120. Terkkari lähetti minut kotiin syömään aamupalaa ja käski tulla takaisin klo 12 aikoihin. Aamupala jäi nimittäin aamulla syömättä, kun jostain kumman syystä sekä minun että miehen kellot jättivät herättämättä?? Mies (?) herätti mut 9.07 ja neuvola-aika oli 9.30. Onneksi se on tässä ihan kivenheiton päässä, joten hyvin ehdittiin. Mutta siis siitä sykkeestä vielä. Kun 12 menimme uudelleen kuuntelemaan sydänääniä, oli kaikki ok. Syke vaihteli 120-160 välillä ja keskiarvo oli se 140. Eli kaikki hyvin, kunhan muistaa syödä. :-D

Seuraava, ja samalla viimeinen neuvolakäynti 2.5. eli ensi viikolla. Sen jälkeen siirrytään sairaalan asiakkaiksi.

juuri + mukula 39+2 (tai 39+3)

Höh

2008-04-22T21:52:00.002+03:00

Kukahan kumma tuon SSS-metodin on oikein lanseerannut. Ei täällä ainakaan ole ollut minkäänlaisia vaikutuksia, vaikka kaikkia on kokeiltu. Sitä paitsi minulla on teoria siitä, miksi tuota höpöhöpö-hommaa niin kovasti mainostetaan:

- siivoaminen: onhan se kivaa tuoda peipi puhtaaseen kämppään ja siivoaminen voi olla hankalaa kotiutumisen jälkeen
- saunominen: aika paljon mukavampaa kätilöille, kun synnyttäjä on puhdas. Ja kyllähän se sauna myös rentouttaa synnyttäjää.
- seksi: parisuhteesta on tärkeää huolehtia. Ja voi synnytyksen jälkeen olla hieman hiljaisempaa tuolla rintamalla. Lisäksi tämäkin rentouttaa.

ja esim. joskus mainittu shoppailu ei ole tällä 'virallisella' sss-listalla sen vuoksi, että rahan tuhlailu ei ole koskaan kovin järkevää. Ja salmiakki on epäterveellistä, joten eihän sitä voi suositella.

Onkos vielä muita s-keinoja?

juuri + mukula 39+0 (vaikka neuvolan mukaan jo 39+1)

crash-test-dummie

2008-04-17T13:58:00.006+03:00

Tuli sitten tuo turvakaukalokin testattua. Hyvin näytti unet maistuvan. Toivottavasti kelpaa myös Mukulalle.

Ainiin, toissapäivänä soitti isä, äiti ja miehen serkku. Tänään toistaiseksi vasta appiukko (no soitti siskokin, mutta sillä oli oikeasti asiaa). Nytkö tämä puhelinrumba sitten alkaa. :-)

juuri + mukula 38+2

eipä mitään sen kummempaa

2008-04-14T23:49:00.002+03:00

Neuvolassa tuli taas tänään piipahdettua. Eikä siellä taaskaan mitään erikoista. SF-mitta oli hieman laskenut edellisestä 32,5 -> 31,5, mikä terkkarin mielestä tarkoittaa sitä, että peipi on laskeutunut. Mutta minusta se on ollut alempana jo jonkin aikaa, kun kylkiluihin ei enää aikoihin ole pistänyt niin kuin jossain vaiheessa.

Myös paino oli pudonnut 300 g. En ymmärrä, mihin se on hävinnyt, kun mielestäni mussutan kaikkea epäterveellistä ja lihottavaa joka päivä. Toivottavasti sama jatkuu synnytyksenkin jälkeen. :-) Hemoglobiini oli sekin laskusuhdanteinen, joten pitää taas ehkä mussuttaa niitä rautatabletteja. En ole muutenkaan viime aikoina muistanut vitamiinipillereitä ottaa.

Mies ei halua seksiä. Sen mielestä iso mahani ei ole seksikäs :-/ ja halut ilmeisesti latistuu siitäkin, kun on kolmaskin osapuoli mukana sängyssä. Mitenköhän synnytyksen jälkeen, kun Mukula on vielä konkreettisemmin (ja varmasti huomiota vaativammin) läsnä. Tuleeko tästä nyt joku monen vuoden selibaatti ja suhteemme alamäen alku. Olen ymmärtänyt, että yleensä naiset ovat niitä, joita ei huvita/haluta/kiinnosta jne. Arghs!

juuri+mukula 37+6

hohhoijaa

2008-04-07T22:54:00.002+03:00

Tänään oli sitten se neuvolalääkäri. Kaikki oli kunnossa, mitä nyt proteiini oli jälleen pikkasen koholla. Mutta koska verenpaine oli ihan ok, ei kuulemma ole mitään syytä huoleen. Paino on nyt noussut aikalailla tasan sen 10 kg. Ihan hyvä! SF-mitta oli 32,5 eli taitaa näillä viikoilla olla siinä keskikäyrän tuntumassa, hiukkasen alapuolella.

Lääkäri oli eri, mitä edellisellä kerralla. Tämäkin oli oikein mukava ja ehkä hieman helläkätisempi kuin edelliskertainen. Tutkimuksessa kävi ilmi, että kohdunsuu on vähän lyhentynyt, mutta tiukasti kiinni. Lääkäri sanoi, että ei ole lähiaikoina synnytystä odotettavissa. Huoh! Noh, onhan siihen laskettuun aikaan vielä 3 viikkoa.

Viime yö meni taas valvoessa. Sain unta vasta neljän aikaan, ja koska neuvola oli yhdeksältä, jäi yöunet 4h mittaiseksi. Piti sitten neuvolakäynnin ottaa parit päikkärit. :-) Toivottavasti tänä yönä uni tulisi hieman paremmin. Alkaa rasittaa tämä valvominen.

Eli eipä mitään sen kummempaa tämän masun ympärillä. :-)

juuri+mukula 36+6

vierailulla viidakossa

2008-04-07T01:40:00.002+03:00

Nyt aletaan elellä jännittäviä aikoja. Tiistaina tulee 37 viikkoa täyteen (vaikkakin neuvolan laskujen mukaan jo maanantaina). Tämä tarkoittaa sitä, että laskettuun aikaan on enää kolme viikkoa, ja vaikka menisi ylikin tuosta, niin viimeistään viiden viikon päästä voi odotella Mukulaa ulos masusta.

Alkaa hieman jännittää. Vaikka vaatteet on jo pesty, sänky laitettu ja suurimmat hankinnat on jo tehty, niin ollaanko tässä sittenkään vielä ihan valmiita. Kyseessä on kuitenkin monen vuoden urakka, johon ollaan ryhtymässä. Peruahan ei enää voi (enkä haluaisikaan), mutta silti mietityttää, että jäikö/jääkö jotain tekemättä. Mutta pakko kai se on joskus tähänkin tuntemattomaan hypätä. Toisaalta harmittaa, kun tämä ensimmäinen raskaus alkaa olla loppusuoralla. Luultavasti tämän jälkeen tulevat raskaudet eivät tule tuntumaan samalta. Nyt on kuitenkin elänyt jotain aivan erikoista aikaa.

Huomenna (tai kellon mukaan jo tänään) on neuvolalääkäri. Sitä varten piti taas teroitella viidakkoveitset ja käydä urheasti pusikon kimppuun. Olihan se aikamoista akrobatiaa, ja lopputuloksesta ei oikein ole tietoa, kun piti ihan käsikopelolla mennä. Toivottavasti ei ole kovin nirhityn näköistä jälkeä. Hahaa! Jännittää myös lääkärin tuomio avautumisen tilanteesta ja muusta vastaavasta. Että voiko Mukulaa odotella syntyväksi lähiaikoina vai mennäänkö helposti lasketulle ajalle ja ylikin. Muutamina päivinä on supistellut jo melko lupaavan tuntoisesti. Etenkin jo on joutunut yhtään liikkumaan. Perjantaina piipahdin pikaisesti syntymäpäivälahjaostoksilla ja tuntui kyllä, että 15 minuttiakin kaupassa kävelyä on aivan riittävästi. Huhhuh!

Pitäisi vielä ostaa saippuaa hahtuvahousujen huovuttamista varten. Saakohan sitä ihan tuosta lähikaupasta?

Mutta tulen huomenna kertoilemaan lisää lääkärikäynnin jälkeen.

juuri+mukula 36+6

terveisiä neuvolasta

2008-03-28T14:27:00.002+02:00

Neuvolakäynti oli siis tänä aamuna ja eipä sieltä mitään sen kummoisempia uutisia tullut. SF-mitta on nyt 32cm eli nätisti keskikäyrällä. Verenpaine ja proteiinit ok. Hemppakin on noussut 127, vaikka olen hieman nihkeästi rautatabletteja rouskuttanut. Ainiin, paino oli viimeinkin siirtynt uudelle kymmenluvulle, eli 70,8 kg oli nyt (loppukiri).

Mulla on ollut jo pidempään kipeä tuosta oikean kylkikaaren alta. Viime päivinä tilanne on kuitenkin ollut hieman parempi, mutta nyt on taas ihan kamalan kipeä. En tiedä, saiko neuvolan tädin painelu tuon kohdan taas kipeäksi. Auts! Mukula on arvion mukaan hyvin raivotarjonnassa. Eipä se tuota asentoaan ole turhan paljon vaihdellut: pää on siellä alhaalla, selkä menee keskivatsaa pitkin ja pylly on tuossa oikean kylkikaaren alla painamassa. Varpaat kutittelee sitten tuolla oikeassa kyljessä.

Nyt on hieman pöhnä, kun piti ottaa päikkärit, kun yöunet jäi hieman vähälle.

juuri + mukula 35+3

masu viikolla 35

2008-03-26T22:42:00.004+02:00

Tässä on masu ajalla 35+0. Kuva on siis otettu eilen illalla. Onhan se hieman kasvanut edellisestä kuvauksesta (kts. postaus 24.12). Juuri nyt tuntuu, että maha poksahtaa kohta. Vielä pitäisi muutama viikko kestää. :-)

Mahtavaa!! Olen saanut yöunet takaisin. Jo VIITENÄ yönä olen saanut nukuttua kunnolla lukuunottamatta noin klo 3 vc-käyntiä. Tänään maistuivat vielä päiväunetkin, sillä yöunet jäivät hieman lyhyiksi, kun piti kuskata mies lentokentälle. Toivottavasti sillä ei ole vaikutusta tulevaan yöhön.

Olen viimeinkin aloittanut vauvatarvikkeiden pyykkäämisen. Lakanat ja harsot on jo pesty. Pitäisi seuraavaksi viikata ne kaappiin odottamaan käyttäjäänsä. :-) Eilen haettiin sänky ja viikonloppuna vanhemmat toivat turvakaukalon. Nyt alkaa tavarat, muutamaa pienempää hankintaa lukuunottamatta, olla valmiina.

Niin ja viimeinen työpäivä oli maanantaina. Ei kyllä ihan 100 %:sti voi vieläkään lomailla sillä opiskelujen loppuunsaattaminen vaatii vielä hieman ponnisteluja. Toivottavasti saan kaiken hoidettua ennen kuin Mukula päättää ulostautua!

Perjantaina neuvola!

juuri + mukula 35+1

yökyöpeli

2008-03-18T00:06:00.002+02:00

Täällä taas valvotaan. Viime yönä meni puoli viiteen. Nyt kello on vasta pikkasen päälle puolen yön. Saa nähdä miten pitkään tänä yönä kukutaan.

Viime perjantaina oli neuvolakäynti. Se oli aika pikainen käväisy, mutta kaikki oli hyvin. Tällä kertaa ei virtsassakaan ollut proteiinia ja verenpaine oli ok. Hemoglobiinia ei mitattu (en ole syönyt rautatabletteja, mutta älkää kertoko kenellekään). Peipin sydänäänet kuuluivat hyvin ja neuvolantädin arvion mukaan se köllöttelee nätisti pää alaspäin ja pylly/selkä jossain napani paikkeilla. Varpaat on kai sitten tuolla oikean kyljen alla, minne edelleenkin pistää ikävästi.

Uutena oireena minulla on sormien kipeytyminen. Ei ne mielestäni kovasti turvoksissa ole olleet (vaikkakin otin kyllä jo sormuksen pois). Mutta aamulla kun herää, on sormet kipeät (tai pikemminkin jäykät) ja niitä pitää hieman verrytellä ja koukistella. Aika äkkiä se jäykkyys sitten häviää ja esim. näppiksen kanssa ei vielä ole ollut ongelmia. Kummallisia vaivoja. Ranteet eivät enää ole olleet niin kipeät, eli on nyt sitten siirtynyt vaivat noihin sorminiveliin.

Ainiin, tuosta neuvolakäynnistä vielä. Itseäni hieman huolestuttaa, kun paino on edelleen vain pudonnut. Nyt on 69,2 kg eli pudonnut 100g edellisestä neuvolakäynnistä. Lisäksi sf-mitta on kasvanut vain 0,5 cm (mikä menee jo kevyesti virhearvioiden sisällekin) edellisestä, ollen nyt 30 cm. Tuo alkaa olla keskikäyrän paikkeilla, joten mitään huolta ei vielä ole, mutta selvää laskusuhdannetta on kyllä ollut havaittavissa. Enkö siis syö tarpeeksi? On kyllä niin, että ei ole ollut oikein nälkä viime aikoina. Mutta jos ei nälätä, niin pitäisikö sitä kuitenkin vain tankata. Ja hedelmiä ja salaattia on kyllä tullut syötyä paljonkin, mutta ne eivät varmaan kovasti lihota. Normaalisti olisin tyytyväinen, mutta nyt huolettaa, että saako Mukula tarpeeksi ravintoa?

juuri + mukula 34 tasan!

loppusuora

2008-03-12T12:25:00.002+02:00

Ajatella, enää 48 päivää jäljellä. Vieläkään en ole aloittanut vaatteiden pyykkäystä. Sairaalakassinkin pakkaaminen odottaa vielä. Vau-kirjassa käskettiin miestä patistamaan, että homma tulee hoidettua. Eipä ole tuo jaksanut muistuttaa. :-) Pakkaan tavarat kamerareppuun niin tulee ainakin kamera sitten matkaan. Pitäisi vielä kouluttaa miestä tuohon kuvaajan tehtävään, kun tuskin itse pystyy tällä kertaa sitä hommaa hoitelemaan.. ainakaan tietyssä vaiheessa. Ja olisi kai se kiva, jos olisi kerrankin kuvia minustakin - tai sitten ei (hikinen, limainen, kakkainen jne. minä). Täytyy vielä tuumailla.

Muuten on olo ihan hyvä, mutta tuonne oikeaan keuhkoon pistää, johonkin tuonne alimman kylkiluun paikkeille. Kohtu on sinnepäin kovasti kallellaan ja Mukulan takapuoli on ilmeisesti sijoittautunut sinne. Vasemmalla puolella olisi tilaa vaikka muille jakaa. Varsinkin kun jotain syö niin pistos pahenee, kun vatsalaukkukin vaatii oman tilansa jostain. Olen yrittänyt työnnellä Mukulaa vähän muuallekin, mutta paras paikka taitaa ilmeisesti olla juurikin tuossa, kun palaa takaisin hetken kuluttua.

Viikonloppuna punnitsin töissä painon (meillä ei ole kotona vaakaa) ja vaatteet päällä näytti 69,2 kg. Viimeisimmällä neuvolakäynnillä oli 100g enemmän. Tietysti kyseessä on eri vaaka, mutta tuntuu kyllä muutenkin, että paino ei ole viime aikoina noussut. Ei kertakaikkiaan pysty syömään kovin paljon. Sitten taas yöllä saattaa olla nälkäinen. Yöllä on tullut muutenkin taas valvoskeltua. Mukula aloittaa jumppatuokionsa jossain vaiheessa yön aikana ja silloin on yleensä pakko nousta ylös, kun maha hytkyy ja tutisee. Onneksi netti tarjoaa yöllistä seuraa, ja samalla voi vaikka pari leipääkin haukkaista. Närästys on vaihteeksi jäänyt jonnekin - onneksi!

Perjantaina on neuvola. Pitää muistaa ottaa muutama rautatabletti sitä ennen. :-) Pissatikut eivät ole onneksi näyttäneet positiivista ja verenpainekin on ollut hyvä. Mikä lie anomalia silloin edellisellä neuvolakäynnillä.

Tänään tulee naapurin 3kk poika hoitoon. Harmi kun ei voi harjoitella kantoliinan kanssa, kun on tuo oma pötsi sen verran tiellä. :-)

juuri + mukula 33+1

ratkaisua uniongelmiin

2008-03-05T10:35:00.002+02:00

Minua on vaivannut jonkin asteinen unettomuus ainakin jo joulusta alkaen. Muistan nimittäin tuolloin valitelleeni asiaa äidilleni. Alussa syynä oli levottomat jalat, jossain vaiheessa kipeä selkä ja välillä ei vain nukuttanut. Magnesiumia olen popsinut jo jonkin aikaa ja jalat eivät ole olleet enää niin levottamat. Silti välillä tuntuu, että mahastani on joku yhteys jalkojen hermoihin ja Mukula saa jalkani levottomiksi potkiskelemalla noita hermoja - olen kuin joku hiton puppet-nukke. :-)

Olen tässä jo jonkin aikaa nukkunut pikkuhuoneemme lattialla olevilla patjoilla. Patjat ovat jääneet sinne jonkun yövieraamme jäljiltä ja olen jossain vaiheessa yötä hiippaillut sinne nukkumaan. Syynä on se, että kallis futon-patjamme on ilmeisestikin aivan liian kova raskaana olevalle, kun taas noilla varmaan 30 vuotta vanhoilla rupusilla patjoilla pystyn nukkumaan jopa selälläni!!! Eilen sitten mies raahasi nuo patjat futonille minun puolelleni. Eli nukuin ! viime yön siis omassa sängyssä miehen vieressä. Minulla kuitenkin on sellainen parinkymmenen sentin korotus, joten ihan vieretysten nukkumisesta ei tule mitään. Mutta otettakoon tämä vaikka jonkinlaisena harjoituksena tulevaa varten. Eli vaikka miten futoneita suositellaan selkäoireisille niin en kyllä omakohtaisesta kokemuksestani suosita raskausoireisille. :-) Jospa tämä uniongelma tästä vähän helpottaisi.

Paitsi.. viime yönä Mukula intoutui siinä viiden jälkeen riehumaan niin kovasti, että minun piti nousta tunniksi ylös hieman nettailemaan. Sitten taas jatkoimme uniamme molemmat.

juuri + mukula 32+1 (ei ole enää paljon jäljellä)

vaunut viimeinkin

2008-03-02T11:12:00.004+02:00

Mahatauti meni sitten ohi sellaisella 12h oksentelulla. En kyllä suosittele kenellekään, varsinkaan raskaana oleville. Iltapäivällä heikotus oli vielä niin kova, että lehteäkään ei jaksanut lukea, kun sivut tuntuivat liian raskailta kääntää. Mutta tulipahan suolisto ainakin puhdisttua. :-)

Perjantaina oli neuvolakäynti. Kaikki oli muuten hyvin, mutta liityin pissatikkuilijoiden kerhoon, eli proteiini oli yhdellä plussalla. Lisäksi verenpaine oli ihan pikkasen noussut, joten neuvolan täti antoi mukaan vielä verenpainemittarinkin. Nyt olen kahtena aamuna pissinyt tikkuun ja normaalia näyttää. Lisäksi verenpaine on ollut kotimittauksilla alempi kuin neuvolassa. Eli taisi olla tuo perjantai-aamuinen vain poikkeama. Mutta seuraillaan tilannetta.

SF-mitta ei ollut niin hurja kuin viimeksi (28 viikolla 28). Täti sai arvoksi 29,5 mikä valuu jo sinne keskikäyrän tuntumaan. Kuten arvelinkin, kohdun korkein kohta on tällä hetkellä oikean kyljen alla. Painaa nimittäin ikävästi tuonne kylkiluihin. Sydänäänet kuuluivat hyvin ja 140 se paukutti siellä menemään. <3

Perjantaina käytiin myös Haaparannassa ja mukaan tarttui vaunut. Jee, viimeinkin! Valinta oli Brion Happy oliivinvihreällä istuinosalla ja ruskealla kovalla kopalla. Mikähän tuon kombinaation nimitys nyt oikein on.. se koppa kuitenkin siis tungetaan tuonne istuinosan sisään ja sitten kun peipi kasvaa niin koppa heivataan pois. Ajattelimme ensin pehmeää kantokassia, mutta koska niitä ei ruskeana ollut varastossa niin otettiin sitten tuo kova. Mikä varmaankin loppujen lopuksi oli parempi valinta. Runkona Compact, että mahdutaan hissiin.
Lisäksi ostettiin hoitoalusta. Tasoahan ei tarvita, kun pesukoneen päällys hoitaa sitä virkaa. (ja tulihan sitä Ikeassakin käytyä, ja sieltä pinnasängyn reunapehmusteet ja vauvansängyn pussilakana, kun mies välttämättä halusi :-D)

Sänky ja turvakaukalo saadaan veljeltäni ja sitteri kavereilta. Mitä muuta sitä vielä tarvisi?

juuri + mukula 31+5

oksettaa

2008-02-21T09:09:00.002+02:00

Viime yönä minulla alkoi mahatauti. Taitaa siis jäädä tämänpäiväinen perhevalmennus väliin. Ei ole kivaa oksentaa, kun mahaa alkaa saman aikaisesti supistella. Huh, onneksi nyt ei ole kahteen tuntiin tullut mitään, ja uskaltauduin syömään jo vähän mustikkakeittoa. Toivottavasti tästä ei ole mukulalle haittaa?

mitäs tässä

2008-02-20T21:22:00.003+02:00

Voi minua kuinka olen ollut saamaton tämän päivittämisen suhteen. Anteeksi vain!

Viime aikoina olo on ollut melkolailla hyvä. Nyt niitä harjoitussuppareita on alkanut tulla lähes aina kävellessä. Ei tarvi pitkääkään matkaa liikkua, kun maha menee pinkeäksi. Liitoskivut ovat vaivanneet välillä enemmän, välillä vähemmän. Viime viikon keskiviikkona lipsahdin tuolla jäätiköllä niin, että haarat tuntuivat ratkeavan. En meinannut muutamaa kymmentä metriä kotiin päästä ja kotona sitten pääsi itkukin, kun sattui niin penteleesti. Keittelin sitten kuumavesipulloon vedet ja onnistuin kaatamaan sitä tulikuumaa vettä kädelleni. Toiset itkut tässä vaiheessa.

Toinen perhevalmennus oli viime viikolla. Aiheena suun hygienia. Oli ensimmäistäkin turhempi. Hohhoijaa. Ja porukka oli vähentynyt ainakin puolella. No, saatiin me niitä tabletteja, jotka värjää suun punaiseksi jos hampaat on harjattu huonosti. Pääsee ainakin niillä leikkimään. :-)

Huomenna on sitten kolmas valmennus. Tällä kertaa aiheena synnytys. Jospa vuorossa olisi viimeinkin jotain fiksumpaa. Sen jälkeen onkin sitten enää yksi kerta jäljellä.

Mietiskelin tässä yhtenä päivänä, että mitä positiivisia seikkoja raskaus on tuonut mukanaan. Kun aina vain tulee valitettua siitä, miten selkää särkee, liitoskivut vaivaavat, on närästystä ja ei saa nukuttua. Pitää nyt listata niitä positiivisiakin puolia tähän. Elikä ensimmäisenä tuli mieleen hiusten ja ihon rasvoittuminen, joka minulla ainakin on vähentynyt huimasti raskauden aikana. Ennen minulla oli pakkomielteenomainen tapa pestä hiukset joka aamu. Vaikka ne eivät välttämättä edes näyttäneet likaisilta, en voinut kuvitellakaan lähteväni mihinkään ilman aamuista hiusten pesua. Nyt menee kevyesti parikin päivää ilman pesemistä. Myös iho rasvoittuu selkeästi vähemmän.

Eräs positiivinen seikka on alkoholin käytön huima väheneminen (muutaman pikku lasillisen viiniä olen pari kertaa nauttinut). Saapa maksa ainakin kunnolla levätä. Lisäksi ruokavalio on entisestäänkin muuttunut terveellisempään suuntaan.

Mielialat eivät heilahtele kuukauden sykleissä. Itse asiassa minusta tuntuu, että olen alkanut ottaa monia asioita paljon rauhallisemmin. Ei se ole kato niin justiinsa. Mies ei varmaankaan olisi samaa mieltä, mutta siltä minusta ainakin tuntuu.

Ja eipä tarvi ainakaan ehkäisyä miettiä.. Vaan eipä sillä, ei ole kyllä pahemmin nuo sänkyhommat houkutelleet viime aikoina. Haha!

juuri + mukula 30+1

ps: ja se pakkaus muuten saapui viime viikon lopulla. Eilen vasta avattiin se, kun viikonloppu meni reissussa. Pitäisi kai pikku hiljaa joku kaappi tai lipasto hommata, että pääsisi viimeinkin pyykkäämään ja laaittamaan tarvikkeita valmiiksi. Sänkykin uupuu edelleen.

mamma mia

2008-02-08T11:21:00.000+02:00

No niin, viidakko saatiin kesytettyä ja lääkärissä tuli käytyä. Kaikki hyvin. Hemoglobiini oli pikkasen noussut, nyt 117 (kuukausi sitten 112). En kyllä ole ihan joka päivä - enkä ehkä ihan joka toinenkaan - niitä rautapillereitä jaksanut popsia. Valittelin lääkärille uniongelmistani. Nukahdan kyllä sänkyyn mennessä suht helposti, mutta unta kestääkin sitten vain puolisen tuntia. Tämän jälkeen alkaa pyöriskely ja jalkojen levottomuus. Lääkäri kirjoitti reseptin Opamox-nimiselle lääkkeelle, joka auttaa kuulemma nukahtamiseen. Kotona sitten googletin ko. lääkettä ja alkoi hieman epäilyttää. Aiheuttaa mm. riippuvuutta. Noh, niitä olisi tarkoitus ottaa vain satunnaisesti, mutta minusta tuntuu, että taidan jättää kokonaan ottamatta! Ostin sen sijaan kamomilla-teetä. Yrttivalmistehan se on, mutta minusta tuntuu pienemmältä riskiltä kuin tuo lääke. Ja kamomillateetäkin voisi vain silloin tällöin juoda kupillisen.

Mitäs muuta.. sf-mitta oli 28 eli yläkäyrällä. Ei kuitenkaan vielä syytä huoleen. Paino oli 200 g vajaa uudelle kymmenluvulle siirtymisestä. Ajatella, että en ole koskaan painanut näin paljon!!
Mutta ei kuulemma syytä huoleen senkään suhteen. :-) 9 kiloa nyt (jo) tullut lisää painoa.
Mukulan sydänäänet kuuluivat hyvin. Ajattelin ensin, että onpa huono kuuntelulaite, kun pätki koko ajan, mutta lääkäri sanoikin katkosten olevan hikkaa. :-D Voi pientä.

Liitoskivut ovat olleet parina viime päivänä välillä jopa sietämättömän kovia. Keskiviikkona varsinkin meinasi itku päästä, kun piti vääntäytyä liikkeelle. Illalla nivusten hauduttelu kuumavesipullolla auttoi onneksi hieman. Tänään on ollut jo vähän parempi päivä, mutta ei paljon naurattanut vaatekaupan sovituskopissa riisuu-pukee-riisuu-pukee -toimitus. Sain kuitenkin housut ostettua. Paitoja ei sitten enää jaksanutkaan etsiä.

Eilen oli myös ensimmäinen perhevalmennuskertamme. Opimme, että lasta ei sitten saa hylätä eikä hakata. Ja sitä pitää helliä ja suukotella. Ymmärrätte kai tästä, miten hyödylliseksi valmennuksen koimme. Toivottavasti seuraavat kerrat ovat hieman 'fiksumpia' kun käsitellään konkreettisempia asioita kuten suun terveydenhoitoa ja synnytystä. Nähtäväksi jää.

Pakkaus ei ole vieläkään saapunut. :-(

juuri + mukula 28+3

vai niin

2008-02-05T14:55:00.000+02:00

No hyvä, etten ottanut viidakkoveistä eilen käteen, vaan päätin jättää tähän aamuun. Aamulla nimittäin neuvolasta soitettiin ja kerrottiin lääkärin sairastuneen. Uusintayritys sitten perjantaina. Eli jatkoaikaa strategian laatimiselle torstai-iltaan saakka. Heijaa!

Torstaina on muuten ensimmäinen perhevalmennuksemme, aiheena vanhemmuus.
Ja huomenna on aika ravitsemusterapeutille (kasvisruokavalioni takia). Olisi mielestäni kyllä pikkasen aiemmin saanut tuo tapaaminen olla. Ja ainakin jollain murkinalla tämä peipi on kasvanut, sillä minua kauhistuttaa, että mihin tämä maha mahtuu, jos kasvu jatkuu vielä jäljellä olevat kolme kuukautta samalla tavalla.

Mikä siinä muuten on, kun en meinaa saada illalla unta. Tai saan kyllä, nukun puolisen tuntia ja herään virkeänä ja jalat levottomina. Ja taas eilen hommaan auttoi se, että käännyin sängyssä toisinpäin, siis pää jalkopäähän ja jalat pääpäähän. Kummallista kertakaikkiaan.. jotain fengshui-virtauksia??

juuri + mukula ja tasan 28 hurraa

huomenna

2008-02-04T14:52:00.000+02:00

Huomenna on neuvolalääkäri. Pitäisiköhän tuota alakerran viidakkoa hieman siistiä. Näköyhteys sinne on kyllä hieman heikko, kun alkaa olla tuo masu tiellä. Auttaisikohan mies.. olen minäkin monta kertaa sen hiukset leikannut!

asiaa pakkauksesta osa III

2008-02-01T13:18:00.000+02:00

No niin, tänään pompsahti kelalta kirje, jossa sanotaan: "Teille on myönnetty äitiysavustus. Äitiysavustuksena on myönnetty pakkaus. Äitiysavustus on myönnetty hakemuksenne mukaisesti pakkauksena."
Joo, eiköhän se tullut jo selväksi. :-D Niin ja:"pakkaus toimitetaan kahden viikon kuluessa postitse." Eli kohta pääsee sitä pyykkikonetta täyttämään! Joku kaappi kyllä pitäisi myös raivata noita vauvan tarvikkeita varten.

Vakuutusyhtiönkin paperit tulivat. Vakuutus myönnetty. Toivottavasti mukulalla kuitenkin on kaikki hyvin, ettei tarvisi kyseiseen vakuutukseen turvautua!

Eilen testailin kuumavesipulloa ja hyvin tuntui pitävän vedet. Ainoa ongelma vain oli, että miten pullo asetellaan kipeän alaselän lämmikkeeksi, kun mahallaan ei voi maata niin että pullo olisi selän päällä, selällään pullon päällä ei uskalla maata, ja kyljellään ollessaan pulloa ei oikein kunnolla saa asemoitua hyvään kohtaan. Voisi tietenkin tätä tukivyötä kokeilla pullon paikoilleen kiinnittämiseen, mutta venähtääköhän koko viritys sen myötä. Pitää vielä miettiä.

Törmäsin eilen aivan hämmästyttävään kuvaan. Kuvassa suoritetaan leikkausta 21-viikkoiselle sikiölle sen ollessa vielä kohdussa, sikiön käsi pilkistää kohdun seinämässä olevasta reiästä ja pitelee kiinni lääkärin sormesta. Lisää aiheesta voi lukea esim. täältä. Uijui! <3

ops, lankesin taas

2008-01-31T22:25:00.000+02:00

Kävin tänään hieman shoppailemassa myös raskaana olevan ystäväni kanssa. Kävimme ensin vaippaostoksilla, mistä mukaan tarttui ensimmäinen fuzzi bunz-vaippamme sekä babyidean vaippahousut. Lisäksi ostin riisipaperia ja lanoliinia hahtuvia varten. Olisin ostanut enemmänkin, kun tarjolla oli kaikkea ihanaa, mutta onneksi rajoittimena toimi kalliit hinnat (en tarkoita, että kyseinen kauppa olisi ollut mitenkään erikoiseen kallis, vaan yleensä ottaen noita vaippojen hintoja) sekä se, että en edelleenkään oikein tiedä, mitä pitäisi ostaa ja mikä sitten käytössä osoittautuu hyväksi. Testaamalla kai se sitten viimeistään selviää. Fuzzi bunzejahan ovat monet kehuneet, mutta ovat ne vain niin penteleen kalliita, ettei kyllä koko varastoa viitsi niitä ostaa.

Kävimme myös kirpputorilla, mistä löytyi keltainen body ja potkuasu (tai mikä haalari tuo nyt onkaan) sekä KUUMAVESIPULLO!! Sellaista olen jo jonkin aikaa haikaillut, mutta en ole vain saanut hankittua. Ja nyt kun kahdella eurolla sattui vastaan niin oli pakko ottaa. Toivottavasti se ei vuoda kuten Intiassa hotellissa saamani pullo, joka kasteli yön aikana sänkyni. :-) Kaverilta on ollut lainassa kaurapussi, mutta mielestäni se ei ole yhtä hyvä, sillä mikrossa lämmittäminen on jokseenkin epäkäytännöllistä ja tuntuu, ettei lämpökään säily niin kauan kuin vesipullossa. Pitääkin testata tuota pulloa heti tänään. Hyvä että joku on sänkyä lämmittämässä, kun mies on taas vaihteeksi työmatkalla. :-/

Niin, ja loppuun vielä siitä pakkauksesta. Nyt oli näköjään kelan sivulle tietoihini tullut maininta, että päätös on lähtenyt eteenpäin. Kannatti siis soittaa. Luulenpa, että nuo äitiysavustuspaperit ovat jossain läjässä 'not so urgent' ja niitä pistetään eteenpäin sitten kun muilta hommilta aikaa liikenee. Mitenköhän kauan kestää, että se paketti sitten postiinkin putkahtaa? :-) Ennen en ala näitä muitakaan vaatteita pyykkäämään!

juuri + mukula 27 + 2

asiaa pakkauksesta osa II

2008-01-28T10:31:00.000+02:00

Niin siis missä se meidän pakkauksemme nyt viipyy. Tarkistin kelan sivulta omat tietoni ja siellä näkyy, että hakemus on vastaanotettu 11.1. (eli yli kaksi viikkoa sitten), mutta päätöstä ei ole vieläkään tehty. ?? Täytyy kai soittaa sinne, sillä olisi kiva päästä hypistelemään kaikkia niitä ihania tarvikkeita.

Myöskään vakuutusyhtiöltä ei ole kuulunut mitään hakemastamme syntymättömän lapsen vakuutuksesta. Mikähän nyt kaikkia vaivaa?

Ainiin, kävin hammaslääkärissä, reikiä nolla!

asiaa pakkauksesta

2008-01-23T17:58:00.000+02:00

Minun ei sitten enää tarvinekkaan puuttua erääseen asiaan, josta olen jo jonkin aikaa ajatellut kirjoittaa. Pompon äiti oli pistänyt jo kaiken olennaisen omaan blogiinsa, joten lukekaa sieltä asiaa pakkauksesta. Olen aivan samaa mieltä! Ärh!

juuri + mukula 26+1

huono äiti?

2008-01-22T12:15:00.000+02:00

Kurjaa, kun välillä tulee sellainen huonouden tunne, kun ei esim. kysyttäessä yhtäkkiä muistakaan, millä viikolla ja millä päivällä tämä raskaus nyt olikaan menossa. Ja taannoin siskoni kauhisteli sitä, että en ollut Vau'kirjan sivuille tehnyt mitään merkintöjä 'kun ei niitä sitten enää muista'. No, enpä kyllä kertonut tästä blogista.

Niin, ja vauvalle hankittuja (niitä sentään jo on) vaatteita, lakanoita, vaippoja ja rättejäkään en ole vielä pessyt.. en ole vielä oikein päättänyt, että missä niiden säilytyspaikka tulee olemaan.
Ja sänky ja vaunutkin puuttuvat vielä. Puhumattakaan kaikesta pikku tilpehööristä, mitä tarvii (tutteja, pulloja, liivinsuojuksia, jne.). Ainiin, ja myös synnytykseen kai pitäisi jo valmistautua. Siskoni neuvoi tutustumaan johonkin www-sivuun 'kun näitä asioita kannattaa miettiä jo etukäteen', jonka osoitteen kyllä jo unohdin. Kävin minä youtubessa katsomassa synnytysvideoita. Sitä varten piti oikein hankkia tunnukset sinne, kun ovat K-18 materiaalia suurin osa. :-D Vesisynnytys näytti kivalta, mutta sitä ei kuulemma täällä harrasteta. Pah!

Nimikin on vielä päättämättä, vaikka usein miehen kanssa ennen nukahtamista pallotellaan erilaisilla ajatuksilla. Appiukkokin oli eräänä unettomana yönään listannut hyviä (?) vaihtoehtoja, joukossa taisi olla Darja, Siiri, Wäinö, jne, joista nyt mikään ei oikein kolahtanut. :-) Sori vaan!

Ja harmittaa, kun en ole onnistunut kotikotoani löytämään minulla aikoinaan käytössä ollutta äitiyspakkauksen makuupussia. Se on sellainen tummanruskea, isoilla valko-oransseilla kukilla kuvitettuna, ja sisäpuoli on muistaakseni tummankeltainen. Aivan ihana siis. Sattuuko joku törmänneen netissä tällaisen kuvaan edes?

juuri + mukula tasan 26 (piti tarkistaa tuosta tickeristä)

jalkapalloa masussa

2008-01-18T10:00:00.000+02:00

Meidän pikku potkuri pitää harjoituspallonaan nykyään kai virtsarakkoani tai jotain hermoa siellä alueella. Ei tunnu kivalta ollenkaan. Ei ne muksahdukset varsinaisesti kipeää käy, mutta tuntuu kuin saisi ihan pieniä sähköiskuja rakkoon. Onneksi harjoitukset eivät -ainakaan toistaiseksi- kestä kovin kauaa ennen kuin mukula kääntyy jo toiseen asentoon ja jatkaa möyrimistä muualla. Jännityksellä odottelen, miltä potkut kylkiluihin sitten jossain vaiheessa mahtavat tuntua.

Kehossani on tapahtunut jotain erikoista raskauden myötä. Olen huomannut mm. hikoilun ja ihon/hiusten rasvoittumisen vähenneen huomattavasti. Ennen siinä missä pesin hiukset joka päivä, on nykyään kolmenkin päivän tauko. Ja tuntuu, että samoja vaatteitakin voi pitää useamman päivän, kun ei hikoiluta. Tai sitten olen menettänyt hygieniantajuni. :-) Pelottaa vain, mihin nyt jäävät kaikki ne rasvat, jotka ennen pukkasivat ihon kautta ulos. Argh!

Hahaa

2008-01-16T14:35:00.000+02:00

Menin tuolla edellisessä postauksessani hourimaan ja puhuin vasektomiasta, kun tarkoitin episiotomiaa (onhan nyt oikein). Ei todellakaan minun lapselleni tehtäisi heti syntyessään vasektomiaa, jos siis sattuisi poika olemaan. Kiitos anonyymille kommentoijalle, joka mainitsi asiasta. Korjasin oikean termin tekstiin, joten nyt pitäisi olla niin kuin tarkoitin.

Sain täytettyä vakuutuspaperit ja kiikutettua jopa postiin. Mahtavaa! Sitten ilmeisesti täytellään uudet paperit kun peipi on parin kuukauden ikäinen. Tuo oli siis nyt se syntymättömän lapsen vakuutus. Nyt taitaa paperihommat tältä erää olla kunnossa. Lisää odotellessa.. Vai olenko unohtanut jotain??

25 täynnä

2008-01-15T10:11:00.000+02:00

Jos Mukula nyt jo päättäisi syntyä, sillä olisi jo jonkinlaiset mahdollisuudet selvitä hengissä. Uskomatonta, vaikka normaalia raskausaikaa on vielä yli kolmannes jäljellä! Toivottavati pysyy kuitenkin kyydissä vielä. :-)

Ja nyt hieman niistä harmaista hiuksista, joita sairaalan esitietolomakkeen (no oikeasti sen nimi on taustatietokaavake) täyttäminen tuotti. Aluksi oli ihan perussettiä, henkilötietoja ja sairaushistoriaa. Sitten päästiin raskauden aikaisiin tutkimuksiin ja siihen onko niissä ilmennyt mitään. No ei, eli sinänsä simppeliä vieläkin. Ensimmäinen stoppi tuli kohdassa "hoitoon liittyviä toivomuksia". Tarkoittaako tämä hoito nyt siis sitä synnytystä? Ja listataanko tähän niitä perhehuoneita, suihkuja/ammeita, akvarakkuloita, akupunktiota ja intialaista päähierontaa?? En uskaltanut laittaa mitään, jos tarkoittaakin ihan jotain muuta. Sitä paitsi, en minä edes vielä tiedä, mitä kaikkea on tarjolla ja mitä niistä haluan kokeilla.

Lomake jatkuu jälleen muutamalla helpolla kysymyksellä liittyen ruokavalioon, pituuteen ja painoon ja tupakointiin ja alkoholiin. Ok, tämähän menee taas rutiinilla. Mutta sitten
taas tyssää.. hätäkaste? no ei kuuluta kumpikaan kirkkoon, joten ei kai sitten, mutta voiko silti laittaa jo nimiehdotukset, mitä ne mahtaisivat olla. Nyt ei sovi laittaa jotain typerää, kuten Ren ja Stimpy. Aahhaa, jätän kohdan tyhjäksi, tästä pitää vielä jutela miehen kanssa. Varmuuden vuoksi jätän vielä hätäkaste-ruudunkin ruksimatta.

Seuraavaan kysymykseen: leikkaus? Mikä hiton leikkaus ja minulle vai beibille? Episiotomiaako tämä hakee takaa vai kenties keisarinleikkausta. Ja jos ruksin tuohon EI niin kai ne leikkaa kuitenkin, jos mukula ei muuten osaa ulos tulla. Ja jos taas mukulalla on joku välitöntä leikkausta vaativa vika niin TOTTAKAI leikkaus heti! Menin jo ruksimaan kohdan ei, mutta nyt en enää tiedä (luulin aluksi, että tuo tarkoittaa vain sitä episiotomiaa). Verensiirto? No kyllä, tässä ei tarvitse miettiä. Kuuloseula? ??? Mitäh? En ole tiennyt, että tuollainen tehdään? Miksi? No ei kai siitä mitään haittaa ole? Vai onko? No ruksitaan nyt kyllä tähänkin.

Sitten viimeinen kohta pysäytti pitkäksi aikaa miettimään: suostumus istukan käyttöön tieteellisiin tutkimuksiin synnytyksen jälkeen kyllä/ei. Noh, mitähän tämä nyt sitten taas oikein tarkoittaa? Google apuun ja tutkimaan hieman tarkemmin. Okei, selvisi, että istukkaverta voidaan käyttää erilaisten veritautien hoidossa (esim leukemia) eli ihan hyvältä kuulostaa. Tämä vastaa hieman siis selkäydinnesteen luovuttamista. Ok, voisi ruksia kyllä. Mutta mitä ihmettä tarkoittaakaan tuo sanamuoto tieteellisiin tutkimuksiin. Jatketaan googlettamista. Periaatteessa kai istukkaveren kantasoluja voisi käyttää alkioiden kloonaamiseen jaahah! No se ei kuulosta enää läheskään niin hyvältä ajatukselta. Vaikka laki kai tällä hetkellä kieltää moisen toiminnan ainakin Suomessa, niin mistä tiedän, miten pitkään tuota minun istukkaani jossain käytetään ja jos vaikka 10 vuoden päästä laki muuttuu niin mitäs sitten? Nyt kyllä taidan ruksia sen ei-kohdan. Varsinkin kun ei taida olla loppujen lopuksi mitään väliä kumman ruksin, kun istukkaverta kerätään ilmeisesti vain Helsingin seudulla. Vai voiko ne lennättää istukan vaikka pakastettuna sinne...? Entä ne verisairaat, jotka kipeästi tarvisivat apua? Yhyy, tästä ei tule mitään.

Lopulta päädyn ruksittamaan sekä kyllä että ei kohdat ja muotoilen kysymykstä hieman uuteen uskoon. Nyt siinä lukee: suostumus istukan käyttöön veritautien hoitoon ei kantasolututkimukseen synnytyksen jälkeen! Jo helpotti!

Vai olisiko pitänyt pyytää istukka itselle ja säilöä se formaldehydiin kirjahyllyn reunalle? Siinä olisi sukulaisille ja tuttaville ihmettelemistä!

Täytynee vielä hieman kysyä tarkennusta ensi kerran neuvolakäynnillä, kun palautan nuo lappuset. :-)

juuri+mukula 25+0

ps: sain toimitettua sen raskaanaolotodistuksen kelalle, joten nyt vain odottelemme isoa pakettia postiin. :-D

aktivisaatio

2008-01-11T16:54:00.000+02:00

Noniin, kävin juttelemassa työantajan kanssa, jonka ensimmäinen reaktio oli, että kyllä se minun työurani nyt tähän katkeaa, tai siis kesäkuun loppuun, mihin saakka työsoppari on voimassa. Tähän minä vain totesin, että äitiysloma ei ole mikään peruste työsuhteen katkaisemiselle, mutta en jaksanut enempää inttää asiasta. Pomo aikoi selvitellä asiaa. Myöhemmin tulikin maili, että työsuhde jatkuu normaalisti myös äitiysloman ajan. Jei!

Pieniä mutkia matkaan tuli myös kelan kanssa. Neuvolassa täti sanoi ihan selvästi, että todistus raskaudesta toimitetaan työnantajalle, joka toimittaa sen sitten kelalle (jos muistaa). Noh, minähän tietenkin jätin sen paperin työnantajalle ja suunnistin kelaan. Missä ne sanoivat, että paperi olisikin pitänyt tuoda sinne. Miten voi olla näinkin yksinkertainen asia, ja silti kukaan ei oikein tunnu tietävän, miten toimia. Varmistin vielä mieheltäni, joka oli mukana neuvolakäynnillä, ja hän vahvisti, että neuvolantäti todellakin neuvoi antamaan sen paperin työnantajalle. Eli ei mennyt vielä äitiyspakkaustilaukseni eteenpäin. Onneksi saan paperin jo heti huomenna ja pistän menemään kelalle, joten parin viikon päästä saanemme noutaa paketin postista. :-)

Miehen piti tänään hoidella vakuutusasiaa, mutta en tiedä pääsikö hän puusta pitkälle. No, joka tapauksessa homma on ollut jo ainakin vähäisellä edistymisellä.

Niin, ja olin muuten ehkä kuitenkin väärässä siinä, että vauvalta loppuvat vaatteet kesken. Se ei ihan pidä paikkaansa sillä bodeja taitaa kohta olla jo ihan liikaakin. Niitä on jotenkin vain niin helppo ostaa. Tajusin myös samalla, että olen itse melko usein antanut vastasyntyneille lahjaksi juurikin bodeja. Ei ole kumma, että niitä löytää hyväkuntoisina kirppareilta hyvinkin helpolla. Mutta tiedoksi siis kaikille, älkää pliis tuoko meille bodeja sitten lahjaksi. :-)

No niin, tuo siis johdantona sille, että tein tänään myös muutamia vaatehankintoja. Kirpparilta body 0,50 e, potkuhousut + paita 4,50 euroa, Kodin Ykkösestä valkoisia harsoja 12 kpl paketti 11,90 e (siskoni vinkkasi, että nämä ovat halvimpia, mitä hän on onnistunut löytämään). Tähän asti menikin vielä ihan hyvin, mutta sitten erehdyin Lindexille, mistä mukaan tarttui BODY 7,95 e, housut 7,95 e ja puku (lieneekö joku yöpuku) 11,95 e. Tuota rahan tuhlausta selittänee se, että luulin tuotteiden olevan tarjouksessa, mutta vasta kassalla vasta selvisikin, että mikään noista ei ollut halvemmalla hinnalla. Alennetut vaatteet oli kuulemma merkitty jollain tarralla tms., vaikka rekkien yläpuolella killuneet isot ale-laput antoivat ymmärtää, että kaikki sen alueen vaatteet kuuluvat alennuksen piiriin. Pah, asiakkaan huijaamista! En kuitenkaan pyörtänyt ostopäätöstäni enää tässä vaiheessa, ja vaatteet lähtivät mukaani.

Hahtuvalankaakin yritin ostaa, mutta loppuhan se oli. Pistin varaukseen, mutta harmikseni tulossa on vain erä valkoista lankaa. Olisin halunnut lisää ruskeaa, joista minulla on tällä hetkellä kahdet pöksyt vaiheessa. Toisista puuttuu lahkeet ja toisia aloitin eilen, eikä taida lanka riittää niiden loppuun saattamiseen. Pitääkö jatkaa valkoisella?

Eli loppujen lopuksi ihan hyvä päivä ollut tänään!

juuri + mukula 24+3

ps:ainiin, eilen aiheutti harmaita hiuksia sairaalan esitietolomakkeen täyttäminen, mutta siitä ehkä lisää ensi kerralla.

pitäisi ja pitäisi

2008-01-09T12:28:00.000+02:00

Pitäisi täyttää Kelan paperit, mutta ahdistun jo pelkästä ajatuksestakin. Toki on kiva saada tukia ja lisiä ja pakkausta odotan innolla, mutta kaiken maailman tietojen setviminen ja lomakkeiden täyttäminen ärsyttää. Olin niin onnellinen, kun opintotuki loppui ja pääsi siitä ainaisesta ikeestä, että tienaa liikaa ja unohtaa ilmoittaa ja sitten onkin takaisinperintä jne. Äitiyspäivärahojen kanssa tällaista ei kai voi sattua, mutta jotenkin vain taas pelottaa joutua sen valvovan silmän alle, jolle menojaan ja tulojaan pitää selitellä. Ja varsinkin kun olen saanut ystäväpiiristäni kuulla ties minkälaisista kelan kanssa käydyistä taisteluista. Ei jaksa!

Seuraavaksi pitäisi käydä työnantajan juttusilla. Olen määräaikaisella 6 kk sopimuksella (jo kahdeksatta vuotta) ja huolettaa, että miten nyt äitiysloman seurauksena käy? Potkitaanko minut pihalle viimeistään siinä vaiheessa kun tuo nyt voimassa oleva sopimus loppuu, vai jatketaanko sopimuksia kiltisti koko äitiysloman ajan (kuten lain mukaan pitäisi mennä). Olen varautunut tähänkin taisteluun ottamalla jo yhteyttä työsuojeluviranomaiseen, jolle ilmiannan laittoman määräaikaisen sopimuksen, jos yrittävät minut pihalle heivata. prkl

Kolmas listalla oleva asia on syntymättömän lapsen vakuutuksen ottaminen. Aikaa on tämän kuun lopuun saakka, joten vielä ei hirmuinen kiire ole, mutta jos sitä ei kohta hoida niin sitten huomaa, että on unohtunut koko homma.

Ja jossain listan hännän huippuna tulee pinnasängyn, hoitoalusta, vaunujen ja muun tilpehöörin ostaminen. Onneksi se turvaistuin saadaan veljeltäni. Ei minulla ole harmaatakaan aavistusta kuinka paljon niitä vaippoja ja vaatteita oikeasti tarvii. Yritän olla hamstraamatta, mutta tällä menolla voi käydä niin, että vauvaa saa pukea tooga-asuun, kun vaatteet loppuvat heti kättelyssä. :-)

Pikkasen ahdistaa!

juuri+mukula 24+1

Uusi neuvola

2008-01-04T19:00:00.000+02:00

Tänään oli (viimeinkin) ensimmäinen käynti uudessa neuvolassa. Ihan mukavahan se uusikin neuvolan täti oli, joten turhaan jännitin vaihtoa. Pissanäyte oli ok ja sydänäänet kuuluivat noin 140 paikkeilla. Paino on saavuttanut pelottavan lukeman 66,6 - ties mikä Damien tuolta on syntymässä. Lisäystä on siis tullut jo noin 5,6 kiloa lähtölukemiin. Ei se täti kyllä ainakaan mitään maininnut, että tuo olisi mitenkään liikaa. Ja ainahan sitä voi vähän syyttää joulua ja tätä kylmää pakkasilmaa, jonka vuoksi vaatettakin oli hieman enemmän päällä edellisiin mittauksiin verrattuna. :-)

Ainoa negatiivinen seikka - joka kyllä olikin jo arvattavissa - oli hemoglobiinin putoaminen. Lukema oli 112 ja rautakuurillehan sitä päästiin. Pillereitä ei saisi ottaa tädin ohjeen mukaan 2h ennen eikä jälkeen ruokailun (netin mukaan 4h) koska useat ruoka-aineet hidastavat raudan imeytymistä, joten paras aika ottaa rauta-annos on yöllä vessakäynnin yhteydessä. Ei kai siinä, vien siis purkin pöntön viereen odottamaan. Kunhan vain ei tulisi joka käynnillä napsaistua pilleriä, kun noita käyntejä taisi viimekin yönä olla kolme.

Ensimmäistä kertaa otettiin myös sf-mitta, joka oli 22cm ja sijoittuu hyvin käyrän sisäpuolelle. Maha on kyllä selvästi pömpsähtänyt viime aikoina. Pitäisi lisätä uusi kuva, sillä tilanne on kyllä huomattavasti muuttunut edellisestä kuvasta. Enää ei tilannetta kyllä pysty piilossakaan pitämään.

Sitten ihan muuhun asiaan, eli Tiitu kyseli kommenttipuolella, että mitä vaippoja olen ostanut.
En vieläkään oikein osaa kaikkia noita nimityksiä kunnolla, mutta yritetään. Tällä hetkellä kasassa on:

2 kpl äitiyspakkauksen vaippoja (vm 05 tai 06 mielestäni) Popolini-merkkisiä ja niissä on se kuorivaippa ja sisävaippa
Popolini myöskin ötökkäkuosi kuori ja 2 kpl froteisia sisäosia (kombolino)
tirsokas: sisäosa fleeceä, tasku lisäimulle, mutta tässä ei ole mielestäni mitään kosteussulkua (mikä sen nimi sitten on ja tarviiko tähän päälle vielä jotain, aika paksu jo tuollaisenaankin)
ihana farkkutyyppinen vaippa, joka on kai TSI. Pintakuiva sisäosa, tasku imulle (tässä ei mitään imua itsessään ole ja päälikangas ei taida olla oikein kosteuspitävä ??
jamiina froteevaippa sisätaskulla, ei pintakuiva
popolini woolwrap villavaippa, joka vaatii imun
4 kpl imse imuvaippoja (nämä on sellaisia muotoiltuja eli ei mitään taiteltavia harsoja vaan vaipan mallisia)
ruskovillan pitkälahkeiset villahousut
itse olen tehnyt (melkein jo) kahdet hahtuvahousut ja teen vielä lisääkin, kun saisin jotain tolkkua tuohon kokohommaan. Ensin tuli liian pienet ja nyt taitaa olla sellaista 1-vuotiaan kokoa tulossa. Mielestäni ohjeessa on jotain vikaa.. ?
harsoja vino pino ja lisää ostetaan. Nuo on kotoa pengottu eli lienee olleet käytössä jo minun aikanani.. vähintäänkin nuoremmilla sisaruksillani, joten hyvässä imussa taitavat olla. :-)

En tiedä, miten kattava tämä valikoima on ja kootkin ovat vähän mitä sattuu, eli pitää vähän kokeillen lähteä liikenteeseen. Tuntuu melko monimutkaiselta tämä homma. Mutta hahtuvat minuakin kiinnostavat ja värkkään niitä lisää, kunhan pääsen tuosta koko-ongelmasta selvyyteen. Miltä tuo lista kuulostaa, mitkä ovat ihan tarpeettomia ja huonoja ja mitä pitäisi ostaa lisää? Vinkkejä otetaan vastaan. Niin ja kuinka monet niitä hahtuvia kannattaisi olla?

Jepjep, lähden taas maalailemaan. Olohuone etenee pikku hiljaa.

juuri + mukula 23+4

Tänä vuonna se putkahtaa maailmaan

2008-01-01T10:30:00.000+02:00

Uusi vuosi 2008 on myös samalla lapseni syntymävuosi. Luulen, että tästä on kehkeytymässä jännittävä ja kokemusrikas vuosi. :-)

Olen miettinyt pikku potkurin potkuja. Pitäisikö ne oikeasti tuntua napakoilta potkuilta ja välillä käydä jopa kipeää, sillä minulla tuntuu edelleenkin vain kuplinnalta ja jonkinlaiselta sykkimiseltä ja töytäilyltä. Usein tuntuu peräkkäin säännöllinen samanlainen tönäisy yhteen kohtaan, onko kyseessä nyt se hikka ja voiko Mukulalla oikeasti olla joka päivä hikka. Vai harjoitteleeko se jotain tiettyä kuviota. Vänkää on myös se, että Mukula oikeasti noudattaa Vau'kirjan neuvoa siitä, että potkuharjoitukset pitää aloittaa juuri silloin kun minä yritän käydä nukkumaan. Mutta se ei haittaa yhtään, sillä sängyssä peiton alla juuri ennen nukahtamista on kaikkein parasta keskittyä Mukulan signaaleihin. (voisi muuten opettaa sille morsetusta)

Selkä on ollut kipeä. Aamulla lepäämisen jälkeen yleensä vähän parempi, mutta kipeytyy jälleen iltaa kohden niin, että hyvää istuma-asentoa on vaikea löytää. Toivottavasti ei tästä paljon pahene, sillä sitten alkaa jumittaa jo kunnolla.

Ostin huuto.netistä kestovaippoja. Nyt pitäisi tutustua niihin ja opetella käyttämään. Kuinkahan paljon niitä tarvii?

juuri + mukula tasan 23

tadaa

2007-12-24T10:42:00.000+02:00

Siinä se masu nyt on ajalla 21+3.

Hyvää ja rauhallista joulua kaikille toivottaa juuri+mukula 21+6

masu kasvaa

2007-12-19T21:50:00.000+02:00

Otin tänään käyttöön jo jokin aikaa sitten ostamani äitiyspöksyt. Onhan se mahaosuus vielä jokseenkin löysähkö, mutta housut pysyy päällä vyön avulla. On kyllä mukavaa, kun ei purista ja ahdista istuessa ja kumarrellessa. Täytynee käydä ostamassa toisetkin, että näitä voi sitten välillä pyykätä. :-)

En tiedä tuliko housujen myötä - vai onko se vain tämä tiukahko villapaita, jota olen tänään
pitänyt - mutta masun piilottaminen alkaa tulla yhä mahdottomammaksi. Kohta asiasta tietävät nekin, joille en ole vielä kertonut. Yhtään tilaani koskevia kysymyksiä ei ole vielä tullut (ainakaan minulle asti), joten hyvin kai toistaiseksi olen onnistunut masun piilottelussa.

Joululahjat alkavat olla suurimmaksi osaksi kasassa. Tänään käytiin katsomassa joulutarina-elokuva, jotta saisi vähän joulumieltä haalittua kasaan. Meillä ei täällä nimittäin tuoksu joulupiparit ja kuusi, vaan ihan reilusti maali ja silote (joka ei kyllä pahemmin haise). Eli toivottavasti joulu löytyy sitten kotikotoa, kun sinne perjantaina tai lauantaina suuntaamme.

juuri + mukula 21+1

Puolivälissä

2007-12-11T13:49:00.000+02:00

Tänään on tasan puoliväli, 140 päivää takana 140 päivää edessä. Vaan mistähän sen loppujen lopuksi tietää, miten pitkään tuo Mukula tahtoo masussa viipyä. :-)

Ei kyllä ole kahta samanlaista päivää peräkkäin. Toisena päivänä kärsin pistävästä kivusta mahan oikealla laidalla, seuraavana päivänä maha on kunnossa, mutta selkää särkee niin, ettei tiedä istuako vai maata. Seisominen on vähiten tuskallista. Sanoinkin eilen miehelle, että on tämä aika raskasta tämä raskaana oleminen. Ja raskaammaksihan se tästä vielä tulee.

Mutta on se toisaalta niin ihanaakin. Masussa potkiskelee pikku Mukula, joka kasvaa päivä päivältä isommaksi. Harmittaa niin, että enää ei ole edes sitä ultrakäyntiä, jota odottaa. :-/ Olemme kyllä hieman keskustelleet miehen kanssa, että jospa itse kustantaisimme sen 3D/4D-ultran niin pääsisi vielä kerran kurkkaamaan Mukulaa, ja ehkä saisi vastauksen siihen tärkeään kysymykseenkin: T/P. Mutta sitten taas, olisi kyllä muutakin käyttöä niille rahoille. Lähes kaikki Mukulaa varten on edelleenkin hankkimatta.

juuri + mukula 20+0

potkuri

2007-12-04T17:23:00.000+02:00

Masussani asustelee varsinainen potkiskelija. Mieskin jo tunsi muksaukset mahan päältä. Varsinkin autossa Mukula innostuu sätkimään oikein kunnolla. En tiedä, enteileekö tuo sitten matkustelemista inhoavaa vaavia vai intoutuuko sätkimään vain lähellä olevien kaiuttimien suoltamasta musiikista (ei me kyllä mitenkään isolla kuunnella, ja onhan kotonakin musiikkia lähes aina päällä). Olemme mieheni kanssa pieninä olleet - ja itse asiassa olemme edelleen - varsinaisia autossa koisaajia. Ei tarvinut kuin auto startata niin minä olin jo unessa. Tämä ominaisuus voisi mielihyvin periytyä Mukulallekin. :-)

Väsymys vaivaa edelleen. Osiltaan vaikuttaa nyt sekin, että en saa öisin kunnolla nukuttua. Herään nykyään joka yö ja valvon noin tunnin verran ennen kuin uni jälleen tulee. Selkä on kipeä ja mukavaa asentoa ei tunnu löytyvän. Olen tottunut nukkumaan mahallani, nyt se ei enää ota onnistuakseen. Tai korkeintaan hankalassa puolittaisessa kyliasennossa, joka varmistaa sen, että selkä on tuhannella mutkalla ja kipeytyy. Pitäisi kokeilla kai ylimääräisiä tyynyjä vartaloa tukemaan.

Muuten kaikki hyvin.

Juuri + Mukula 19+0

housut ostin

2007-11-29T12:06:00.000+02:00

Kävin shoppailemassa miehelle syntymäpäivälahjaa (=huomenna) ja samalla päätin viimeinkin rohkaista mieleni ja sovitella äitiysvaatteita. Muttamutta, mahani taitaa vielä olla liian pieni, sillä useimmat vaatteet istuivat huonosti päälle. Päädyin sitten ostamaan yhdet pöksyt, jotka ovat vielä aivan liian löysät. Mutta toivotaan nyt, että tuo maha tuosta vielä kasvaa. Onpahan sitten ainakin keväälle yhdet housut odottelemassa. Jotenkin ei tunnu järkevältä ostaa sellaisia housuja, jotka nyt on sopivat, kun omatkin mahtuu vielä päälle. Käy sitten vain turhan nopeasti pieniksi, jos nyt hötkyilee uusien kanssa.

Pikkujouluvaatteetkin on oma lukunsa sinänsä. Jotain kai sinnekin pitäisi päälle pistää. Niihinkään vaatteisiin ei viitsisi kovin paljon rahaa sijoittaa, sillä taitaa jäädä hyvin vähäiselle käytölle. Ajattelin venyttää ostopäätöstä mahdollisimman pitkälle ja katsoa, josko silloin vielä normivaatteet jotenkuten asettuisivat päälle. Voihan kärsä. :-/

nettipimento

2007-11-28T21:48:00.000+02:00

Muuton seurauksena iski sitten nettipimento, joten en ole tännekään päässyt päivittelemään. Nyt olen siskon luona lapsenvahtina ja hyökkäsin heti koneen kimppuun. :-)

Eilen oli siis se rakenneultra. Kaikki näytti olevan hyvin, vaikka itse en nyt pahemmin niistä kuvista kaikkea ymmärtänytkään. Mutta luotetaan ultraajaan. :-) Siskoni ihmetteli, kun olimme saaneet mukaan vain yhden kuvan. He olivat kuulemma saanet kokonaisen nivaskan (mutta olivatkin käyneet keskussairaalassa ultrassa). :-/ Muutenkin hieman ihmetyttää vaihtelevat käytännöt, sillä emme saaneet esim. mitään arviota pituudesta. Olihan siihen neuvolakorttiin merkitty mystiset Lm ja Rm, jotka äsken netin suosiollisella avustuksella selvitin laki- ja reisimitaksi. Myös sukupuolesta unohdettiin udella mitään. Säilyköön siis yllätyksenä loppuun asti. Pääasia, että sikiön mitat vastasivat viikkoja, ja muutenkin kaikki oli kunnossa. Hienoa Mukula!!

Soitin nyt sitten sinne uuteen neuvolaankin. Seuraavan ajan sain TAMMIKUULLE! Eli yli kuukauden saa odotella seuraavaa kertaa. Laskeskelin tuossa, että se maaginen 154 päivän raja on silloin jo ylittynyt. Ihan ymmärrettäväähän se on, kun tuo joulukin pukkaa tuohon väliin, mutta vähän turhan pitkä aika mielestäni.

Hirveä väsymyskin vaivaa koko ajan. Ei auta vaikka nukkuu kunnon yöunet ja sitten vielä päiväunetkin siihen päälle. Aikaiseksi ei saa yhtään mitään, kun on koko ajan niin nuutunut olo. Aina vähän touhuaa jotain ja sitten pitääkin jo levähtää. Ei edisty remontti näillä voimilla! Väsymys ja saamattomuus saavat sitten aikaan jonkinlaista masentunutta olotilaa.. ja kai siihen vaikuttaa tämä muuton jälkeinen olotilakin. Onkohan sellaista olemassa kuin synnytystä edeltävä masennus. :-/ Noh, ehkä se tästä, kun elämä taas hieman asettuu uomiinsa. Pitäisi vain saada hommia eteenpäinkin!

Saatiin tänään uusi pyykkikone. Oli se hiljainen - ainakin pesuvaiheessa. Linkousta en vielä päässyt kokeilemaan, kun pyöritin ensimmäisen koneellisen tyhjänä ja laskin vain vedet pois. Otettiin sellainen edestätäytettävä malli, sillä ajattelin siitä Mukulalle hoitopöytää. Monet ovat sanoneet oikean hoitotason/-pöydän jääneen ihan käyttämättömäksi, joten tuolla ajateltiin nyt pärjätä.

Maha on alkanut pullahtaa ulospäin oikein kunnolla. Varsinkin aamulla on omituista, kun alavatsalla on sellainen kova pallura, joka äkkiä loppuu siinä navan yläpuolella, ja siihen melkein sitten tulee kuoppa. En tiedä, mitä yöllä tapahtuu, mutta jotenkin eri kohtaan muljahtaa tuo maha. Iltaa myöten valuu sitten selvästikin alaspäin, sillä housut alkavat puristaa näin iltasella. :-) En ole vieläkään saanut äitiyshousuja hankituksi. Olen pärjännyt tällaisilla melko löysillä housuilla. Saa nähdä, miten viikonloppuna käy, kun pitäisi taas töihin farkut tms. pistää jalkaan. :-) Tuleekohan aamulla hätä käteen, kun ei pöksyt mahdu. Ei vain millään ole energiaa lähteä kauppoja kiertelemään ja vaatteita sovittelemaan. huoh!

Juuri + Mukula 18+1

huoh

2007-11-21T13:33:00.000+02:00

Ei sitten mennyt ihan kivuttomasti tuo neuvolan vaihto. En tiedä miten muualla, mutta täällä ainakin on sellainen systeemi, että neuvolaan voi soittaa aikavälillä 12-13. Aloittelin sitten siinä 12 jälkeen. Varattua! Jatkoin soittamista noin 10 minuttiia. Ei mitään. Noin 10 min. tauko. jnejne. Ja kaikkein ärsyttävintä oli se, että kun kohde tuuttaa varattua niin yhteys katkeaa (en tiedä onko kännykkäni ominaisuus vai mistä johtuu), joten ei voi jäädä langoille roikkumaan ja odottelemaan vuoroaan, vaan pitää aina uudelleen kaivella luettelosta 'neuvola' ja painaa vihreää luuria. Siis uudestaan ja uudestaan.

Näin jatkoin siis siihen asti, kunnes tajusin, että onhan minulla lankapuhelinkin käytössäni. Yliopistolla työhuoneessani on nimittäin puhelin, jota en kylläkään koskaan käytä, koska sillä voi soittaa ainoastaan paikallispuheluita. Mutta tämähän on sellainen! Ei muuta kuin luuri käteen ja soittamaan. Kai sitä nostalgista tuut-tuut-tuut -ääntä kuuntelin ainakin 10 minuttia, kunnes lopulta noin 3 minuuttia vaille yksi pääsin läpi. Mahtavaa!

Mutta vielä mitä. Ilmeisesti neuvolassa on kovin kiireistä sillä seuraavaa aikaa ei herunut. Menin nimittäin pöljyyksissäni paljastamaan, että minulla on ensi tiistaina rakenneultra, johon täti totesi, että soittele sen jälkeen uudelleen, että tiedetään vastaako laskettuja viikkoja. En minä tiedä, mitä sillä on minkään kanssa tekemistä ja tähän asti on vastannut hyvin, ja hedelmöitysajankohtakin on melkolailla varma, joten jos ei vastaan laskettuja viikkoja niin sittenhän se vain tarkoittaa, että jokin on vialla. Käsittääkseni?? Mutta nyt siis odotellaan tiistaita ja sitten aloitetaan soitteluruljanssi uudelleen. Seuraava neuvola-aika voi mennä pitkästi joulukuun lopulle, ellei jopa tammikuun puolelle, 'kun on nämä joulupyhätkin tässä välissä'.

Että näin täällä! Murr!

kuulumisia

2007-11-20T09:06:00.000+02:00

Neuvolassa kaikki hyvin. Näytteet puhtaat, ei ollut sitä HIV:iä eikä kuppaakaan. :-) Paino hieman pudonnut edellisestä mittauksesta, mutta nyt oli päällä kevyempi vaatetus sekä aamuinen lähtökiire, jossa aamupala jäi hyvin vähäiseksi. Hemoglobiini oli ihan pikkasen pudonnut, mutta oli 129 edelleen. Eli näillä mennään.

Ja sitten se tärkein eli VAUH-VAUH-VAUH, kuului masusta tahdilla 145. Hyvin kuulosti kaikki olevan ja mukula viuhtoi dopplerin alta karkuun minkä kerkisi. Pikkuisen aamu-unia kun häirittiin näin törkeästi. :-)

Tämä oli sitten minun viimeinen käyntini tässä neuvolassa. :-( Ensi viikonloppuna on muutto, jonka seurauksena myös neuvola vaihtuu. Harmittaa kyllä, sillä neuvolantäti on ollut mukava ja muutenkin inhaa vaihtaa paikkaa kesken. Pitää tänään yrittää soitella tuonne uuteen neuvolaan ja varata aikaa. Menee muutenkin ikävästi tuonne joulun tienoille, joten saa nähdä mille päivälle aika napsahtaa.

Ensi viikon tiistaina on sitten ultra. Se kyllä jännittää (ja odotuttaa) jo kovasti. Toivottavasti sielläkin on kaikki hyvin. Mutta nyt vielä muuttolaatikoiden pariin. Alkaa kohta jo muuten tulla kiire.

juuri + mukula 17+0

iltaa vaan

2007-11-18T23:15:00.000+02:00

Ei ole mahasta kuulunut oikein mitään. Toivottavasti kaikki on kuitenkin kunnossa siellä. Tiistaina on neuvolakäynti, joten pääsee taas kuuntelemaan hurjasti takovaa sydäntä. Onhan siitä jo aikakin. En ole raaskinut itselle doppleria ostaa, mutta olisihan se aina kiva illalla kuunnella, että kaikki on hyvin. Mies yritti vessapaperirullan hylsyn avulla kuunnella, mutta eihän sieltä mitään kuulunut. Jatketaan kokeiluja huomenna, kun mies palaa lähes viikon mittaiselta työmatkalta. :-)

Piti käydä vähän tuhlailemassa peipivaatteisiin, kun eräs toinen vauvablogittaja oli sellaisia ostanut ja laittanut kuvankin sivulleen. Olivat niin kertakaikkisen ihania. Olisi pitänyt samalla ostaa itsellekin rintsikat - isommat!!! Mutta aika loppui kesken, kun juutuin vauvanvaateosastolle ja sitten olikin jo kiire vahtimaan siskonlasta. :-) Mutta tosiaan, rintsikoista tuntuu tila loppuvan kesken. Huhhuh! Juuri ja juuri vielä riittää, mutta mietin, että kauanko tämä kasvuvaihe mahtaa jatkua ja että pitääkö ostaa kerralla reilusti isommat. :-)

Rintsikoiden ostaminen on kyllä yksi inhokkipuuhiani. Varsinkin jos erehtyy menemään yksin shoppailemaan ja vielä kaiken lisäksi näin talviaikaan. Hommahan etenee niin, että ensin pitää löytää ne edes vähänkään kivan näköiset rintsikat. Sitten jonotetaan koppiin, missä riivitään monta kerrosta vaatetusta pois. Seuraavaksi voikin ihastella kalpeaa nahkaansa kopin julmassa valaistuksessa (ja kainalokarvatkin olisi voinut ajaa). Niin ja tietenkin ne koppiin mukaan ottamasi rintsikat ovat väärää kokoa, kun et kotona muistanut tarkistaa käyttämääsi kokoa. Tässä vaiheessa shoppailuassistentti olisi kullan arvoinen, mutta kun on kuitenkin erehtynyt lähtemään yksin yritykselle niin saa joko kiskoa ne vaatekerrokset takaisin niskaan, taistella sovittamiesi rintsikoiden kanssa, kun niitä ei millään saa takaisin henkareille, ja sitten aloittaa homma alusta. Tai toinen vaihtoehto on tuskastuneena luovuttaa jo tässä vaiheessa ja päättää tulla kokeilemaan onnea uudestaan ensi viikolla. Jolloin yleensä sama kuvio jälleen toistuu. Niin, että olisin ihan mielelläni voinut pitää vanhan kokoni ja vanhat rintsikkani - ne jotka tähän asti ovat olleet oikein hyvät! Mutta kaikkeahan ei voi saada. :-)

juuri + mukula 16+6

aijai

2007-11-14T22:48:00.001+02:00

Pieniä poksuja taas mahassa. Kuuluisiko niiden vaihtaa paikkaa välillä, kun tuntui eilen ja tänään taas samassa paikassa, oikealla alhaalla. Eikös peipi ole vielä niin pieni, että sen pitäisi mahtua kääntymään helposti ja potkiskella siis eri paikkoja. Mitähän tämä on.. :-D (äsken tuntui kolme ihan peräkkäin ja rytmissä, poks - poks - poks)

Vaivojakin on ilmaantunut raskauden myötä. Tai sanotaan ensinnä raskauden hyviä puolia ja aletaan sitten vasta valittaa. Nimittäin hyvänä asiana on se, että vastustuskyky on tainnut parantua. Minulla ei nimittäin ole ollut flunssaa koko raskauden keston aikana (koputtaa puuta), vaikka ihan alkuvaiheessa miehellä oli kova flunssa ei se minuun tarttunut. Voikohan tämä liittyä raskauteen, vai onko vain käynyt hyvä tuuri.

Ja sitten niitä huonoja puolia. Olen kokeillut jo ummetusta, närästystä ja selkäsärkyä. Ostin eilen närästystabletteja. Taisi auttaa, kun ennen nukkumaanmenoa otin yhden. Pitäisi kai hieman karsia mausteista ruokaa ja happamia tuotteita. Mutta mitä sitä sitten syö?? Ummetus on parempaan suuntaa, kiitos vain kysymästä. Ja ei siitä sen enempää (ostin eilen pussillisen luumuja välttääkseni saman toistumasta). Ja sitten tämä selkäsärky. Alaselkää särkee niin penteleesti. Istuessa ei ole hyvä, maatessa ei ole hyvä. Ainoastaan kävellessä on hyvä, mutta eihän sitä jatkuvasti voi kävelläkään. Varsinkin kun pitäisi saada koneen ääressä hommia tehtyä! Tilasin tukivyön, tullee ensi viikolla. Toivottavasti siitä on apua. Auttaako tähän mikään muu?!? Vähän myöhäistä nyt alkaa treenata selkä- ja vatsalihaksia, mutta jotain venyttelyä voisi kokeilla. Onko hyviä vinkkejä?

Mutta nyt nukkumaan, pitää opettaa mukulalle edes jonkinlaista rytmiä.

ps: miksi muuten poksut tuntuvat vasta näin illalla?

oliko se

2007-11-14T10:05:00.001+02:00

Eilen illalla olin suihkussa ja istuin kyykyssä lattialla. Tunsin jotain mahassa, ihan kuin pienen pieniä poksahduksia, kuplia. Oliko nämä nyt niitä ensimmäisiä potkuja, vai ilmavaivojako vain. :-)

juuri + mukula 16+1

huh heijaa

2007-11-11T19:43:00.000+02:00

Onpas pitkä aika vierähtänyt edellisestä päivityksestä. Uuden kämpän remontti on työllistänyt melko runsaasti. Tilanne on tällä hetkellä sellainen, että keittiö ja makuuhuone on maalattu ja tapetoitu. Molemmista kuitenkin puuttuu lattialistat ja pattereiden maalaus. Patterimaali = metallimaali = haisumaali -> ei saa käyttää tässä mielen ja ruumiin tilassa, joten pitää jättää se homma jollekin muulle. Olisi myös hyvä saada nämä haisulimaalit maalattua ennen muuttoa, joka on aikalailla kahden viikon päästä. Mies lähtee ylihuomenna lähes viikon kestävälle työmatkalle. Hommat seisoo? Jollei sitten anoppi tule hätiin, kuten lupaili. Mutta miten minä selviän, kun en voi olla edes vahtimassa työn jälkeä. Argh!

Olo on ollut melkolailla hyvä. Väsymys on ehkä hieman vähentynyt. Ja kiellettyjen/välteltävien asioiden listaan tuli uusi lisäys. Kävimme nimittäin oliko se nyt perjantaina syömässä intialaista ruokaa. Oli hyvää ja niin edelleen, mutta illalla oli huono olo, jonka luulen olleen närästystä. Ja sitten tuli ruoat ulos samaa reittiä, jota olivat menneetkin ja olo helpotti. Se oli toistaiseksi ainoa isompi ykä, pieniähän on tullut lähes säännöllisesti. :-) En tiedä oliko itse ruoassa sitten jotain vikaa, mutta mies ei ainakaan antanut ylen. Mutta nyt pitää siis muistaa vältellä intialaista jonkin aikaa.

hankintoja vauvalle

2007-10-21T18:42:00.000+03:00

Olen yrittänyt vielä toistaiseksi pitää vauvatarvikehankinnat minimissään. Ensinnäkin, kun 'ollaan vielä näin varhaisessa vaiheessa' ja toiseksi, kun 'on tuo muuttokin kohta tulossa niin mitä vähemmän raahattavaa, sen parempi'. Muutamia (pieniä) hankintoja on kuitenkin tullut tehtyä ja ajattelin listata niitä tänne (ja lisäilen sitä mukaa kun uusia tulee), jotta saan edes jonkinlaisen käsityksen siitä, kuinka paljon sitä rahaa oikein kuluukaan.

Toistaiseksi on siis tullut ostettua:

body (kirppari) 0,50 e
body (kirppari) 1,00 e
tumput ja sukat (kirppari) 0,40 e
2 kestovaippaa (kirppari) 6,00 e
hahtuvalankaa pöksyjä varten 7,25 e

Yhteensä siis 15,15 e. :-) Ei siis vielä ole tullut suuremmin tuhlailtua, ja aion jatkossakin hyödyntää kirpputoreja parhaani mukaan.

On ollut jännää huomata kirppareita kierrellessä, miten jotkut paikat ovat paljon parempia vauvanvaatteiden suhteen kuin toiset. Lisäksi hinnat näyttävät vaihtelevan melko paljon sen mukaan, mitä etäämpänä keskustasta kirppari sijaitsee. Mutta sitä en kyllä ymmärrä, miten joku kehtaa raahata myytäväksi parhaat päivänsä jo yli kymmenen vuotta sitten nähneitä tarvikkeita (kuten esim. turvaistuimia) ja pyytää niistä parinkympin hintoja. Onneksi olkoon vain, jos kaupaksi menee. Ei kyllä tänne ainakaan. Joku roti sentään!

juuri + mukula 12 + 5

ps: olisi kai tuohon listaan voinut lisätä vielä sen asunnon, jonka ostamisessa mukula vähän niin kuin oli se liikkeellepaneva voima. Summa olisi sen myötä kyllä pompsahtanut aika isoksi, joten jätin nyt pois tuosta. ;-)

neuvolalääkäri

2007-10-19T09:44:00.000+03:00

Eilen oli siis se kauan odotettu (ja pelätty) neuvolalääkäri. Ensin kuitenkin poikkesin terveydenhoitajan luokse. Pissanäyte oli puhdas ja vertakin saatiin otettua tällä kertaa (viimeksihän suonet menivät tukkoon ja kieltäytyivät yhteistyöstä). Paino oli noussut 576 g /viikko :-o. Öh, kyllähän minä ihan hyvin olen syönyt, mutta että noin hyvin!! Ja tämän siitä saa, kun on karkki- ja limsalakossa, ja sen kaljanlipittämisenkin on joutunut jättämään pois. Heti se painossa näkyy - ylöspäin mennään. (nyt täytyy vain uskoa, että se edellisenä iltana syömä tuhti ateria oli vielä suolistossa nostamassa painoa).

Sitten olikin aika siirtyä sinne neuvolalääkärin puolelle. Visiitti oli aika nopea, mutta kaikki oli kunnossa. Kohtu tuntui pinkeältä (?) . Ensin lääkäri kysyi, että vastaako varmasti viikkoja, siis kai tarkoitti, että onko hedelmöitysajankohta aivan varma. Ilmeisesti tuntui liian pinkeältä. Mutta sitten kuitenkin jo perui sanomisiaan ja totesi, että vastaa viikkoja. ??? Ota tuosta nyt selvää. Papa-näytekin tuli viimeinkin otettua (täytyy hieman häveten myöntää, että minulta ei tähän ikään mennessä ole otettu vielä kertaakaan). Itse näytteenotto ei tuntunut oikeastaan missään. Ainoastaan se levitin - tai mikä lieneekään - oli hieman epämiellyttävä. Eli sekin huoli viimeinkin pois mielenpäältä. Lopuksi oli visiitin kohokohta eli sydänäänien kuuntelu. 160 posotti Mukula menemään, ja hyvältä kuulosti lääkärin mielestä. Minusta puolestani kuulosti ihan kuin joku olisi huohottanut mahassani. :-D On se hassua.

Ainiin, minun pulssini oli 121. Onhan se normaalistikin aina korkea (~90), mutta nyt taisi erityisesti jännittää. Tai sitten se oli vain se ylämäki, jonka olin juuri polkenut ylös saapuessani neuvolaan.

juuri + mukula 12+3

painajainen

2007-10-15T10:43:00.001+03:00

Näin unta, missä olin neuvolalääkärin luona. Oli tarkoitus kuunnella sydänääniä, mutta loppujen lopuksi käytössä ollut laite olikin ultra. Lääkäri ei löytänyt mitään ja meni hetkeksi käymään jossain takahuoneessa. Tällöin minä otin laitteen käteeni ja melkein heti löytyi pikkuinen masusta. Samalla hetkellä lääkäri tuli takahuoneesta ja sanoi: "voi ei." Hän katsoi kuvaa tarkemmin, mistä nyt itsekin näin, että sikiöllä oli viisi raajaa, jotka olivat puhkaisseet sikiöpussin. Raajoissa näkyi kynnet, jotka olivat lähes sormien mittaiset, ruskeat ja rumat. Itkin ja itkin niin kauan, että en enää saanut hengitettyä. Tähän heräsin.

Torstaina neuvolalääkäri.

juuri + mukula 11+6

eilen anoppilassa

2007-10-11T10:47:00.000+03:00

Jännää huomata, miten suuri asia isovanhemmiksi tuleminen miehen vanhemmille taitaa loppujen lopuksi olla. Koskaan he eivät ole meitä hoputtaneet ja kyselleet, että milloinkas niitä lapsia alkaa tulla, mutta ovat kai salaa pikku hiljaa jo miettineet ja toivoneet, että olisi jo aika. Eilen oltiin miehen kanssa anoppilassa talvirenkaita vaihtamasa. Kun mies ja miehen äiti hääräsivät ulkona auton kimpussa, alkoi miehen isä esitellä minulle vauvakirjaa mieheni lapsuudesta. Eivät ääneen sano, mutta elkeillään ja teoillaan kuitenkin osoittavat, että on suuri asia heille kyseessä. Miehelle oli äitinsä sanonut, että Claudia olisi hyvä nimi. *haha* Never, sanon minä!

Ensi viikolla lääkärineuvola. Toivottavasti hoitajat eivät lakkoile - tai en tiedä vaikuttaisiko lakko lääkärineuvolaan - mutta ei ole kivaa, jos aikataulut menevät myttyyn ja seuraavan kerran neuvolaan pääsee ties milloin.

juuri + mukula 11 + 2

uutinen leviää

2007-10-10T22:08:00.000+03:00

Minunkin vanhemmilleni on sitten kerrottu, ja hehän olivat kovin iloisia, kun kuulivat kolmannen kerran tulevansa isovanhemmiksi. Uutinen ei kuitenkaan ollut niin shokeraava heille kuin miehen vanhemmille. :-)

Mies sitten kertoi samantien myös työkavereilleen ja siellä jo suunnitellaan oman päivähoitajan palkkaamista, kun vuoden sisään neljälle työntekijälle on tullut/tulee perheenlisäystä. Eikä välttämättä mikään huono idea. Tilastot ovat muuten tällä hetkellä: kaksi tyttöä syntynyt jo, yksi poika vielä mahassa marraskuuhun saakka, ja sitten tämä meidän Mukula, jonka sukupuolesta ei vielä ole tarkempaa tietoa, mutta toimitusaikahan oli siinä huhtikuun lopulla. Tasapainon vuoksi olisi kai pojan vuoro, mutta saa nähdä.

Mies on tuollainen lörppä, mutta minä sen sijaan en ole vieläkään uskaltanut kavereilleni kertoa. Jotenkin olen aina ajatellut kaikista asioista, että niillä on suurempi todennäköisyys mennä pieleen mitä enemmän asiasta kertoo ja leuhottaa. Mutta ei kai tätä voi ihan sinne huhtikuulle salailla - ellei sitten lukkiudu kotiin siihen saakka - joten pitää kai pikku hiljaa minunkin rohjeta. Toisaalta on myös niin ihanaa pitää oma pieni (=suuri) salaisuus ja myhäillä vaan, että minäpäs tiedän jotain mitä te muut ette.

Huomenna on muuten viimeinen päivä veriseerumimittauksen tekemiselle. Jää ehkä menemättä. En pysty ajattelemaan sitä tilannetta, että testi näyttäisi jotain ja pitäisi tehdä päätöksiä raskauden jatkamisesta/keskeyttämisestä. Otamme siis Mukulan vastaan sellaisena kuin tulee (toivomme kuitenkin suhteellisen hyviä unenlahjoja).

juuri + mukula 11 + 1

ja pahoinvointia

2007-10-08T10:14:00.001+03:00

Olen käsittänyt, että raskauden aikainen pahoinvointi hellittää useimmilla näiden raskausviikkojen tietämillä. Kuitenkin, minulla homma taitaa vasta olevan pääsemässä vauhtiin. :-) Vaikka pienoista etomista ja kakomista on ollut jo jonkin aikaa, ensimmäinen varsinainen ulosanti tapahtui vasta perjantai-aamuna. Eihän sitä ollut vielä ehtinyt aamupalaa syödä ja verensokeriaan tasoitella, joten näin sitten pääsi käymään. Nyt onkin ollut kiire nousta ja vääntää sapuskat esille - mikä on sinänsä erikoista, sillä ennen en juuri koskaan vaivautunut aamupalaa syömään. Nyt on jopa pakko tai muuten saa odotella kutsumattomia vieraita. Mies vähän lupaili aamiaista vuoteeseen, mutta sitä ihmettä saa kyllä odotella.

Huomenna näemme minun vanhempani ja uutinen paljastettakoon myös heille. Mukula täyttää silloin tasan 11 viikkoa.

juuri + mukula 10+6

voihan itku

2007-10-04T12:50:00.000+03:00

Onko nämä nyt ne kuuluisat hormonit, jotka saavat aikaan sen, että jatkuvasti on kyyneleet silmissä. Olen aiemminkin ollut kova pillittämään, mutta siihen on tarvittu yleensä jokin herkistävä tekijä - surullinen tai iloinen. Nyt näiden tekijöiden lisäksi kyynelehdintää saa aikaan monet muutkin asiat, pääasiallisesti kuitenkin se, että on vain jotenkin niin kurjaa. En osaa tarkemmin selittää miksi olotila on tällainen, vaikka periaatteessa kaikki on hyvin ja olen onnellinen. Pistetään siis niiden hormonien piikkiin. Kurjat hormonit! *yhyy*

Mutta onhan meillä tässä näitä suuria muutoksia tulossa, mikä varmasti aiheuttaa osiltaan stressiä. Suurimpana muutoksena tietysti mukula, joka kaikessa ihanuudessaan pistää huolehdituttamaan sillä, että onko kaikki varmasti kunnossa ja mukula ainakin suht koht terve. 11. päivään mennessä pitäisi päättää veriseulan ottamisesta, mies ehdottelee niskaturvotus-ultrausta ja minä mietin, että onko parempi elää tietämättömyydessä ja ottaa asiat sellaisina kuin ne vastaan tulevat.

Seuraavaksi suurin asia elämässämme on ensimmäisen oman asunnon ostaminen. Kauppakirjat allekirjoitettiin eilen. Huolestuttaa onko asunto kunnossa, sillä keväällä suoritetuissa kosteusmittauksissa oli havaittu jotain pientä kosteutta, mutta joka kuulemma menee normaalin kosteuden piikkiin. Ja mittaus oli suoritettu pintamittauksena, joka nyt ei paljon mitään edes kerro. Olen tänään soitellut isännöitsijälle, kosteusmittaajalle ja nykyisiä asukkaita edeltävälle asukkaalle, joka pesuhuoneremontin on tehnyt. Kaikki vaikuttaisi olevan kunnossa, mutta silti pelottaa, kun on saanut kuulla niin paljon juttua ongelmista asuntojen kanssa. Ja asunnonostosta tietysti seuraa huolta siitä, miten rahat riittävät, varsinkin kun minun tuloni ovat varsin heikot ja mukulan myötä rahavirrat eivät ainakaan kasva (siis virta meillepäin, poispäin kyllä varmastikin virtaa enemmän kuin tulee).

Ja opinnot pitäisi saada päätökseen. Kovin paljon ei enää olisi tehtävää, mutta kun koko ajan väsyttää ja kurjistuttaa niin on helpompaa tehdä jotain kepeämpää ja vähemmän aivokapasiteettia vaativaa. Ja tällä motivaatio- ja energiakapasiteetilla pitäisi vielä sitten valmistumisen jälkeen töitä löytää, että saisi äitiyspäivärahan kohdalleen.

Nyt pistää mietityttämään sekin, että miten tällainen murehtiminen pikku-mukulaan vaikuttaa. Stressaava äiti saa aikaan stressi-herkkiä lapsia sanottiin jossain. Nyt siis lähdenkin ajattelemaan positiivisia ajatuksia ja juomaan jotain sillä tämän kirjoittaminen sai taas aikaan sellaiset Niagaran putoukset, että kohta seurauksena on nestehukka.

juuri + mukula 10 + 2

salaisuus paljastuu

2007-10-03T11:03:00.001+03:00

Sunnuntaina sitten kerrottiin suuri salaisuutemme miehen perheelle. Vastaanotto oli innostunutta, sillä onhan kyseessä miehen vanhempien ensimmäinen lapsenlapsi. Samalla taisi olla pienoinen shokki tulevalle mummolle, sillä piti ottaa pari lasillista konjakkia uutisen päälle. :-) Iltaan mennessä mitä ilmeisemmin koko miehen suku oli saanut tietää asiasta sillä nukkumaan mennessä saimme onnitteluviestin miehen serkulta, joille on tulossa vauva helmikuussa. Minun vanhemmilleni kerromme vasta ensi viikolla, sillä emme näe heitä sitä ennen. Uutinen ei varmaankaan kuitenkaan ole niin suuri heille, sillä onhan heillä jo kokemusta kahden lapsenlapsen verran.

Maanantaina oli sitten se ensimmäinen neuvolakäyntikin. Aikaa vierähti sellaiset 1,5 h ja oli oikein mukavaa, ettei ollut mikään kiire minnekään. Asiat käytiin rauhassa läpi. Täti oli erittäin mukava, joten toivotaan vain, että näin olisi uudessakin neuvolassa. Arvot olivat kohdallaan ja mukulan syke kuului jälleen hienosti (180 edelleen). Oli ensimmäinen kerta miehelle, kun sai kuulla mukulan ääniä - onhan se niin hienoa kuulla vahva jumputus ja samalla saada tietää, että kaikki on hyvin. Ultra-aika on vasta marraskuun lopulla, joten sinne asti joutuu odottelemaan, kunnes seuraavan kerran mukulan pääsee näkemään. Onneksi on noita viime viikkoisia kuvia, joita voi sillä välin tuijotella. <3

Mukula on nyt sitten virallisesti sikiö, eikä enää mikään alkio.

juuri + mukula 10+1

tekosyitä

2007-09-29T11:24:00.001+03:00

Meni aikataulutuksen kanssa hieman hommat solmuun. Nimittäin oli tarkoitus kertoa miehen perheelle eilen, koska sitten olisi hyvällä syyllä voinut välttää tämän päiväisten juhlien alkoholitarjoilun. Mies kuitenkin päätti viime hetkillä vaihtaa suunnitelmia ja eilinen vierailu anoppilaan ei sitten järjestynytkään. Tänään mies lähti matkalla ja saan edustaa juhlissa yksin, ja yksin en halua kertoa joten joudun sitten joko tyhjentämään boolilasini pusikkoon tai tiukasti pitäytymään 'ajan yöksi kotiin'-tarinassani. Vaikeaa tämä viinalta välttyminen. Viimeksi anoppilassa käydessämme (alkuviikosta), kaatelin salaa tarjotun viinin vessan lavuaariin ja pihalle. :-) Ulkona oli pimeää, joten toivottavasti päivänvalossa ei nurmella näy kummallisia punaisia läiskiä.

Ylihuomenna ensimmäinen neuvola. Toivottavasti ei ole liian mukavaa, sillä näyttäisi vähän siltä, että meillä on pikapuolin muutto tulossa. Ja eikös se tarkoita neuvolan vaihtoa, vaikka saman kunnan sisällä muutetaankin.

meidän mukula

2007-09-26T14:29:00.000+03:00

Tässä se nyt on, meidän pikku mukula. Raajoja oli neljä, sydän sykki vahvasti (180) ja pituus vastasi raskausviikkoja. Pikkuinen jopa heilutteli pientä kättänsä. Nyt voi taas ainakin vähän huokaista helpotuksesta, sillä jotain siellä masussa on ja kaikki näyttäisi olevan hyvin.

juuri + mukula 9+1

ultraan

2007-09-25T20:24:00.000+03:00

Varasin tänään ajan yksityiselle puolelle ultraan. Ajan sain jo huomiselle, mikä sinänsä harmittaa hieman, sillä mies lähtee työmatkalle, eikä siis pääse mukaan. Täti kuitekin lupasi, että saan kuvia mukaan ja ilmeisesti jonkinmoisen cd-levynkin (kun kerran voi sitten kotikoneelta katsella), että on jotain todistusaineistoa miehellekin näytettäväksi. Toivottavasti nyt vain kaikki on hyvin.

Harmittaa kun kunnallinen terveydenhoito ei täällä tarjoa kuin yhden ultran (rakenne). Pitää siis itse kustantaa tuo, jos haluaa tarkistaa tilanteen jo näin varhaisvaiheessa. Ja sentään ihan naapurikunnissa on ultria tarjolla jopa kolmin kappalein. Onneksi tuo, johon olen menossa, maksaa vain 40 e. Mutta rahaa sekin on, ja mielestäni ei ole kansalaisten tasa-arvoista kohtelua erilainen käytäntö kuntien sisällä (vai onko se isoa kaupunkia ympäröivien pienten kuntien tapa kalastella uusia asukkaita tässä elämänvaiheessa)?? Onneksi tilanne tulee parin vuoden sisällä muuttumaan, kun useammat ultraukset tulevat pakollisiksi kaikille kunnille ihan lain myötä. Ehkä sitten seuraavan vaavin kanssa.. jos vielä täällä silloin asustelemme. :-)

Tänään on tasan 9+0 täynnä!

koti rakas koti

2007-09-20T09:38:00.000+03:00

Matkalla oli kivaa, mutta on se vain aina niin ihanaa tulla kotiin! Ja ääkkösetkin taas toimivat, joten saa kunnolla kirjoittaa.

Huomasin ensimmäiseksi hämmästyksekseni, että sivupalkissa oleva tickeri on ottanut pienen loikkauksen viikoissa. Sen mukaan elellään jo viikkoa 10, vaikka kasihan se vasta oikeasti on menossa. Pitää kotvasen seurailla tilannetta ja jos ei korjaannu niin poistaa sitten koko kuvake. Harmi vain, kun oli muuten niin kiva. Onko muilla, jotka käyttävät tuota, ollut samanlaisia ongelmia?

Mutta sitten asiaan. On ollut jännää huomata, miten olo ei viime aikoina ole tuntunut niiin raskaana olevalta. Ensimmäiset viikot tarkkaili jokaista pientä nipistystä mahassa, väsymystä, pissalla käyntien tiheyttä jne. Nyt kun ajatukset ovat etenkin tuon matkan takia olleet hieman muualla, on olo tuntunut melkolailla normaalilta. :-) Nälkä kyllä tuntuu vaivaavan useammin ja siinä missä ennen saatoin sietää pientä mahan kurnintaa jonkin aikaa, pitää nyt heti saada ruokaa masuun, sillä verensokerin taso taitaa ainakin minulla vaikuttaa pahanolon tunteeseen.

Ja noista edellisessä kirjoituksessani mainitsemistani greipeistä: eräs kommentoija antoi vinkkejä, että greipinhimo saattaisi tarkoittaa tyttöä. :-) t vs. p 1-0. Onko muilla vastaavia kokemuksia. Niin, ja kumpaa sukupuolta se merkkasikaan, jos ei ollut pahoinvointia raskauden aikana (tai ihan lievää vaan). *koputtaa puuta, että pysyisikin poissa*

hengissa ollaan

2007-09-13T20:38:00.000+03:00

Terveisia matkalta. Ei ole pahemmin ollut aikaa nettailla, silla muuta tekemista on piisannut. Hyva vahan saada ajatuksia pois tuosta oman navan ymparistosta. Viela muutama paiva matkaa jaljella ja ensi viikon puolessa valissa suuntaamme takaisin Suomea kohden, viivymme Lontoossa viela yhden yon.

Luulen, etta pahoinvointia alkaa pikku hiljaa ilmaantua. Muutaman kerran paivassa tulee sellainen etova huono olo, joka menee yleensa ohi silla, etta syo jotain. Vaikka suoranaisesti ei ole oksettanut, olo on valilla ollut hieman kurja - vahan kuin hienoisessa kankkusessa olisi. Ei kivaa. Lisaksi on iskenyt himo greippeihin. Syon paivassa pari kolme greippia, lisaksi maistuu happamat juomat ja karkit. Mitahan se tama mahtaa olla. Hampaat ei varmasti ainakaan tykkaa. :-)

Ruokien kanssa en ole jaksanut / pystynyt muuten niin tarkkana olemaan. Pakkohan se on ihmisen jotain syoda. Juustoa (feta) olen kyennyt valttelemaan, mutta salaattia on kylla tullut syotya senkin edesta.

Teltassa telttapatjalla mahallaan nukkuminen ei oikein ota onnistuakseen. Taytyy menna ties minkalaiseen polvi-kylkiasentoon, ettei maha ja rinnat ole litistyksissa maahan. Muuten kaikki hyvin.

jänskättää

2007-09-01T21:33:00.000+03:00

Nyt on hieman jo perhosiakin mahanpohjassa. Ylihuomenna nimittäin suuntaamme kohti etelä-Eurooppaa, missä oletettavasti on vielä hieman kesäisemmät ilmat kuin täällä. Mutta itse matka ei minua niinkään jännitä, vaan tämä vatsassani oleva pikkuinen salamatkustaja ja sen ensimmäinen ulkomaanmatka. Tuntuu tyhmältä kirjoittaa näistä asioista, kun haluaisin suhtautua tilanteeseen rennosti ja ottaa tapahtumat vastaan vasta sitten kun ne kohdalle osuvat - jos edes osuvat. Mutta väistämättä kaikenlaisia uhkakuvia leijuu mielessä. Mitä jos alkio ei ole kiinnittynyt vatsassani oikeaa paikkaan ja ongelmat alkavat juuri kun olemme matkalla. Löydänkö sairaalaan, saanko pätevää hoitoa jne. Ja entä jos raskauspahoinvointi alkaa juuri näiden kahden tulevan viikon aikana. Toistaiseksi ei ole kyllä ollut minkäänlaisia merkkejä huonosta olosta. Pidetään sormet ja varpaat ristissä, että tilanne jatkuu samanlaisena. Niin ja saanko ties minkä listeriakupparipulin matkalla kun ilmeisesti ripulilääkkeenkään käyttöä ei suositella. Uskallanko syödä mitään koko matkalla, otanko eväät mukaan kotoa.

Näköjään vainoharhainen puoleni on nostamassa päätään. Aiemmin, kun on matkoilla ollut vastuussa enimmäkseen itsestään, ei ole tarvinut jokaista tekoaan ja suupalaansa niin miettiä. Tuleeko tästä lapsesta täysin hysteerinen ja sekopäinen, jos minä alan kehittyä tähän suuntaan.

Yritän unohtaa nämä ajatukset tänne ja nauttia matkasta.. joka voi muuten olla pitkiin aikoihin minun ja mieheni viimeinen kahdenkeskinen matka. :-)

juuri + mukula 5+4

pikkuruinen suuri salaisuus

2007-08-29T22:45:00.001+03:00

Emme ole kertoneet raskaudestani vielä yhdellekään tutulle, sukulaiselle tai ystävälle. Ainoat, jotka raskaudestani minun ja miehen lisäksi toistaiseksi tietävät, ovat YTHS:n ajanvaraustäti, terveydenhoitaja ja laborantti sekä neuvolan täti - ja heitähän ei lasketa. Emme ole tarkkaan päättäneet, kuinka kauan aiomme pitää tämän suuren salaisuutemme. Olemme kuitenkin ensi viikolla lähdössä parin viikon matkalle, joten ennen sitä emme ainakaan aio paljastuksia tehdä. Voi kuitenkin olla, että emme jaksa ihan siihen maagiseen 12 viikkoon asti odottaa. Jää nähtäväksi.

Ja vaikka emme kertoisikaan, en tiedä kuinka kauan onnistumme tilannetta salailemaan. Eilen kaverimme kävivät kylässä ja ottivat jääkaapista omatoimisesti ruokaa - jääkaapista, missä näkyvästi komeili tölkillinen alkoholitonta olutta. Lisäksi fetasalaattimme fetajuustot olivat yksinään eri kulhossa, sillä en suostunut syömään ulkomaalaista fetaa, vaikka pastöroitua olikin. Sangen epäilyttävää. Muutenkaan en ole ollut mikään lasiinsylkijä, joten olen kuskina ja minulla on antibioottikuuri -tekosyyt eivät pitkälle kanna. Olisi kuitenkin kivempaa kertoa ihmisille kuin se, että he itse oivaltavat.

Huomasin, että en enää pysty vetämään vatsaa sisään niin kuin aiemmin. Sillä tavalla, että kylkiluut näkyvät ja vatsa on kuopalla. Ei vain onnistu, jotain siellä siis jo on. Sikiö on vasta muutaman millimetrin mittainen, mutta kasvava kohtu vie enemmän tilaa. Ulospäin maha ei kuitenkaan vielä pömpötä. :-)

juuri + mukula 5+1

ja väsyttää

2007-08-28T17:28:00.000+03:00

Armoton väsymys vaivaa koko ajan. 3-4 tunnin päiväunet iltapäivällä tuovat vain hetkellisen helpotuksen, illalla väsyttää taas. Normaalissa olotilassa noin pitkät päivänokoset otettuaan sai heittää hyvästit aikaiselle nukkumaanmenolle tai sitten pyöriskellä unetta sängyssä. Nyt kun yhdentoista aikaan sänkyyn kipuaa, ei ole minkäänlaisia ongelmia saada unen päästä kiinni. Vaikutusta lienee jonkin verran myös sillä, että olen runsaasti vähentänyt teen juontia - etenkin ilta-aikaan. Kahvi puolestaan ei ole koskaan maistunut minulle.

Yritän siis nukkua niin paljon kuin mahdollista. Välillä kyllä tuntuu, ettei muuta tule tehtyäkään. Saa nähdä miten ensi maanantaina alkavalla kahden viikon lomamatkalla väsyttää ja kuinka monet nähtävyydet menee sivu kiinnipainuneiden silmien.

Tuli muuten viisi viikkoa täyteen ( 1/8 eli 12,5 % raskausajasta jo mennyt). Seuraavaksi siis alamme odotella raskausoirelistaan pahoinvointia, joka usein alkaa kuudennella viikolla. Täytynee varata matkalle jonkinlaisia pusseja mukaan. :-)

juuri + mukula 5+0

pissattaa

2007-08-27T15:54:00.001+03:00

Tänään kotona tehtyjen raskaustestien tulokset varmistettiin virallisesti vielä laboratoriossa. Toimitin aamulla pissanäytteen labraan ja iltapäivällä sain puhelun, jossa todettiin, että "tässä nyt ei ole mitään epäselvää, positiivista tulosta näyttää." Nyt voi siis lopullisesti heittää pois epäilykset viallisista testeistä ja väärin suoritetuista testauksista ja keskittyä siihen olennaiseen eli raskaana olemiseen ja masun kasvattamiseen.

Viime yö ja tämä aamu olivat muuten melko tuskallisia tuon edellä mainitun laboratoriokäynnin johdosta. Säännöthän ovat seuraavat: a) labraan toimitetaan aamuvirtsa, b) näyte toimitetaan virtsarakossa, ei purkissa ja c) näytteen voi toimittaan välillä 7:30-10:30. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta ei paljon naurata siinä vaiheessa, kun herää yöllä ensimmäisen kerran klo. 2:30 armottomaan vessahätään. Vielä viisi tuntia pitäisi sinnitellä.. Toivotonta, ja varsinkin kun tilanne tästä vain pahenee. Päätän suorittaa tyhjennyksen ja luottaa siihen, että seuraavan viiden tunnin aikana kerätty virtsa on aivan yhtä toimivaa.

Seuraava herätys hieman kuuden jälkeen. Ei jumanskuikka, eikö se kello vieläkään ole puoli kahdeksan. Ja jälleen armoton vessahätä. Sinnittelen sängyssä puolisen tuntia, sitten päätän, että pystyasennossa on helpompaa. Onhan se hieman, mutta ei tarpeeksi. Päätän suorittaa osittaisen tyhjennyksen. Tuskin ne kuitenkaan litratolkulla sitä pissaa siellä laboratoriossakaan tarvitsevat. :-) Hieman helpottaa.

Viimeinkin laboratoriossa, missä laboranteilla ei tunnu olevan mikään suurempi kiire. Lopulta kuitenkin pääsen vessaan luovuttamaan näytteeni. Mahtava tunne! Kiire on niin kova, että huomaan vasta pöntöllä istuessani seinällä olevat ohjeet alapesun suorittamisesta ennen näytteen antamista. Aivan sama, ei tässä kuitenkaan mitään bakteeripitoisuuksia tutkita.

Tuo jatkuva vessahätä tuntuu muutenkin olevan raskausoirelistallani melko korkealla. Luulin, että tilanne on pahenee vasta sitten kun maha kasvaa ja painaa virtsarakkoa. Jos minun täytyy jo nyt rampata vessassa tunnin-kahden välein niin mikä tilanne on loppumetreillä. Pitänee varmaan muuttaa vessaan nukkumaan. Katetri ois myös kiva. :-D

juuri + mukula 4+6

Kaksi viivaa

2007-08-24T16:55:00.000+03:00

Tämä tarina alkaa siitä, kun viime maanantaina raskaustesti näytti kahta viivaa. Yksi viiva = ei raskaana, kaksi viivaa = raskaana. Ensimmäisen testin viiva oli vielä melko hailakka, mutta torstainen uusintatesti näytti jo paljon vahvempaa viivaa. Uskottavahan se kai on, meille on tulossa vauva.