perjantai 15. elokuuta 2008

aktivisaatio

Me olemme Kuunsäteen kanssa aktivoituneet oikein urakalla. Viime viikonloppuna vietimme pienen 'loman' ja poikkesimme Vaasassa asuntomessuilla. Tämän viikon ohjelmistoon on kuulunut vauvauintia ja elokuvaa, ja luvassa on vielä kaverin 1v-syntymäpäivät viikonloppuna.

Ensinnäkin noista asuntomessuista. Vietimme Vaasassa kaksi yötä hotellissa. Unet jäivät kyllä hieman haperoiksi sillä tyttö nukkui jokseenkin levottomasti, mikä myös vaikutti minun uniini. Ja vaikka sänky oli leveä, ei se paljon auta, kun keskellä on kanjoni, mihin pieni lapsi saattaa vajota, jos sängyt pääsevät yhtään erkanemaan. Olen entistäkin onnellisempi meidän futonistamme, joka on siis vain yksi yhtenäinen patja. Messuilla Kuunsäde nukkui useamman tunnin kärryissä ja me miehen kanssa kiertelimme taloja vuorotellen. Olisihan se ollut mukavampi yhdessä mennä ja arvostella näkemäänsä, mutta ensi vuonna sitten. ;-) Viimeisen tunnin Kuunsäde oli valveilla ja minulla kyydissä kantorepussa. Tuo meidän kantoreppu on kyllä aivan vihoviimeinen kapistus. Vaikka onkin kätevä ja niin edelleen, niin sen käyttö aiheuttaa minulle aivan hirvittävän päänsäryn. Olkahihnat ovat nimittäin aivan liian lähekkäin ja painavat kaulalla ja niskassa olevia hermoja. Argh!

Hotellihuoneen paras puoli oli kylpyamme, jossa Kuunsäde sai treenailla vauvauintia varten. Ja olihan se suorastaan luksusta potkiskella tilavassa ammeessa verrattuna kodin pieneen muoviseen ammeseen. Minäkin olisin kovin mielelläni ottanut kuuman vaahtokylvyn, mutta Kuunsäde vaadiskeli sen verran huomiotani, että jätetään sekin sitten sinne ensi vuodelle. :-)

Toissa päivänä aloitettiin sitten vauvauinti. Uiminen oli mukava kokemus niin vanhempien kuin Kuunsäteen mielestä, kunhan ensijännityksestä päästiin. Kuunsäteellä on jännä tapa värisyttää kättä, kun se on jännittynyt tai tohkeissaan. Siitä huomasi, että altaaseen meno hieman jännitti (mutta niin se jännitti kyllä minuakin). Mutta pian rentouduimme ja aloimme kokeilla erilaisia uintiasentoja.

Tuo uiminen siis itsessään oli mukava kokemus, mutta voi jösses sitä härdelliä ennen kuin altaaseen päästiin. Havaittiin nimittäin että keskiviikkona kello 17-18 välillä on pikkasen muitakin uimareita liikkeellä. Alkamassa oli vauvauintien lisäksi ties mitä vesijumppaa ja lasten uimakoulua. Kaikki naisten pukuhuoneen avaimet olivat käytössä, eikä auttanut muu kuin odotella, että avaimia vapautuu. Lisäksi vauvan riisuminen (ja pukeminen) oli kokolailla sekavaa touhua. Vaikka käyttöömme oli varattu miesten ja naisten pukuhuoneiden välillä oleva ryhmäpukuhuone, jäi sen käyttö minulle täysin hämäräksi. Käytännössä ryhmäpukuhuone toimi vain välityspisteenä, missä lapsi vaihdettiin äidiltä isälle tai päinvastoin. Meillä hommat meni kyllä niin sekasotkuun, että täytyy jotain mielikuvaharjoituksia tehdä ennen ensi kertaa. Ja näytti siellä muutamat muutkin vanhemmat pyöriskelevän sekavan näköisenä. Huhheijaa!

Ja eilen käytiin tutustumassa BabyBioon. Paikalle saapui yllättävän paljon äitejä ja lapsia. En osannut arvatakkaan, että noilla leffoilla on noin suuri suosia. :-) Mutta kivaahan se vain on, nähdä muitakin pienokaisia. Kuunsäde nukkui leffan alkuosan vaunujen kantokopassa ja herättyään tiiraili leffaa jonkin aikaa makuultaan. Sitten siirtyi syliini katselemaan maisemia.

Kuunsäde on ihanan rauhallinen muksu, jonka kanssa uskaltaa kyllä liikkua kodin ulkopuolellakin. Mutta pieneksi ongelmaksi meillä on nyt noussut Kuunsäteen haluttomuus syödä sylissä. Ainoa kelpaava tissittelyasento on sängyssä maaten. Ja senhän tajuaa, että kaupungilla tuo ei oikein onnistu. Eilen Kuunsäteellä meni siis sellainen viitisen tuntia syömättä, kun käväisimme vielä ravintolassa ja kirjakaupassa leffan jälkeen. Bussissa meinasi tulla parku, mutta sylissä tyttö rauhottui katselemaan maisemia. Kotona ruoka kyllä sitten maistuikin. Mikähän tuohon sylisyömättömyyteen on oikein syynä??

juuri + kuunsäde 3 ja puoli kk

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Vauvoilla on ton syömisen kanssa kaikenlaisia vaiheita. Monet ei tossa iässä aina malta keskittyä siihen syömiseen muualla kuin kotona. Mun esikoinen yhdessä vaiheessa söi kaupungilla ainoastaan, jos kannoin häntä samalla sylissä ja kävelin ja hytkyttelin. Ei ollut turhan helppoa sekään kaupungilla mutta onneksi tuokin kausi meni sitten lopulta ohi.

Anonyymi kirjoitti...

Itse kun pääasiallisesti kannan lastani (myös kantorepussa), pisti kommenttisi kantorepustanne silmään. Ettei teillä sattuisi kantorepun sijasta olemaan rintareppu (esim. Baby björn ja Emma)? Nämä kaksi kun ovat kovasti erilaiset kantovälineet. Jälkimmäistä olen kokeillut, enkä siinä lastani jaksaisi puolta tuntia kantaa ilman armotonta hartiakipua. Ergonomisella kantorepulla sen sijaan jaksan kantaa tuntikausia ilman mitään kipuja. Kantorepussa lapsi voi myös nukkua päiväunet (sitä varten niissä on unituet), jolloin liikkuminen missä tahansa, vaikka messutaloissa, onnistuu mainiosti.

Jos teillä kuitenkin on kantoreppu, olisi mielenkiintoista kuulla, mikä reppu aiheuttaa tuollaisia ongelmia. Meillä on Manduca (http://babyidea.fi/kantoliinoista/manduca/), jota voin suositella lämpimästi. Taitaa kyllä valitettavasti olla tällä hetkellä loppu kaikkialta, mutta uusi erä on tulossa ilmeisesti lähiaikoina. Manducassa on tosi hyvä hinta-laatusuhde (90 euroa) ja jälleenmyyntiarvokin on kohdallaan. Muita yleisesti hyvinä pidettyjä, helposti saatavilla olevia kantoreppuja ovat esim. Ergo ja Yamo.

Kurja kuulla, että reissusyöminen ei tahdo sujua. Se rajoittaa aika paljon elämää. Toivotaan, että tuo on vaan ohimenevä vaihe. Olisikohan siitä mitään iloa, jos ensin kotosalla yrittäisit totuttaa vauvaa syömään muutenkin kuin makuulta? Siinä kolmen kuukauden iässä sylin ulkopuolinen elämä alkaa tosiaan kiinnostaa niin paljon, että se kai aika usein aiheuttaa haasteita syömiseen vähänkään rauhattomassa paikassa.

juuri kirjoitti...

tiitu: kiitos selvennyksestä! rintareppu tosiaan meillä kyseessä ja se BB-merkkinen. Olen käyttänyt surutta sanaa kantoreppu kaikista noista härveleistä, joilla lasta kannetaan (jos eivät liinoja ole).

Itsekin olen tuosta Manducasta kuullut paljon kehuja ja sen ostamista suunnittelinkin. Harmittaa vain, kun mentiin sitten saamaan tuo BB lahjaksi ja jäi sitten parempi kantoväline ostamatta. Mutta ei tuolla BB:lläkään mitään oikein tee, kun en sitä pysty käyttämään.

Ja tuosta syömisestä. En kyllä ymmärrä, mistä tuo sylisyömättömyys johtuu. Tyttö alkaa samantien huutaa, kun sen yrittää selälleen sylissä keikauttaa. Saattaa liittyä jotenkin suihkutisseihin, mutta tiedä häntä. Pitää vaan yrittää taas treenailla. Mutta kotona on vain niin helppo antaa periksi, ja mennä sinne sänkyyn köllöttelemään.

Anonyymi kirjoitti...

BB myyntiin vaan ja Manducaa hankkimaan! ;) Jos sekään ei jostain syystä sattuisi miellyttämään, niin siitä saa jälleenmyytäessä helposti ainakin 80 euroa. BB:n jälleenmyyntiarvo ei kyllä taida olla kovin kummoinen. Mutta siitä uskallan mennä takuuseen, että kantomukavuudessa Manduca voittaa BB:n mennen tullen. Miksi siis kiusata itseään huonolla kantovälineellä, kun hyviäkin on olemassa? Ja voitte sitten lahjan antajaakin valaista eroista, jos puheeksi tulee. ;) Onhan se tietty vähän kurjaa mennä myymään toisen antama lahja...

Anonyymi kirjoitti...

Lämpimästi voin suositella myös Ergoa. Tosin tuo Tiitun suosittelema Manduca taitaa olla uusin ja päivitetyin versio, mutta Ergokin on vallan mainio.
Minäkin olen testannut BabyBjörniä ja siinä todellakin väsyi selkä muutamassa minuutissa. Ergon kanssa jaksaa kantaa lasta todella pikään. Itselle ei ainakaan kertaakaan ole tullut väsymysraja vastaan.
Aluksi kannoimme Milenaa edessä ja myöhemmuin siirryimme selkäkantoon, jossa Milena viihtyy vielä paremmin, kun näkee hyvin ympärilleen.
Suosittelen erittäin lämpimästi kunnollisen kantorepun ostamista. Se kyllä maksaa itsensä takaisin. Ystäväni juuri testasi minun Ergoani lapsensa kanssa ja päivitteli koko ostosreissun ajan, että miksi ihmeessä hän ei ole tajunnut sellaista aiemmin hankkia. Nyt on hänelläkin tuo Manduca, joka Tiitullakin.