keskiviikko 30. huhtikuuta 2008

hohhoi

Laskettu aika siis tuli ja meni eikä mitään merkkejä lähestyvästä synnytyksestä ole havaittavissa. Olo on ollut kelvollinen ja sain maanantaina hoidettua viimeiset paperihommat valmistumiseen liittyen. Nyt pitäisi kaiken olla kunnossa. Kävin myös shoppailemassa (lue: tuhoamassa ensimmäisiä äitiysrahoja). Ostin peipelle ruskovillan vaippahousut, flanellivaippoja, hahtuvalankaa (vielä kerä) ja villan pesuainetta (vielä kun saisi aikaiseksi käyttää tuota).

Illalla olo kuitenkin kurjistui. En tiedä, minkä ihmeen ruokamyrkytyksen sain, sillä mahassa kiersi ja väänsi. Lopulta sitten tilanne kulminoitui oksentamiseen, mikä hieman helpottikin ja pääsin nukkumaan. Tämä päivä on mennyt sängyssä koomailleissa ja olo on aika pöhnäinen. Ihan kuin olisi krapula. :-/ Lisäksi olen nyt tikutellut plussaa proteiinitikuilla. Soittelin jo neuvolaan, mutta ei kuulemma tarvi vielä huolestua. NO JOO!

Pakkasin peipen kotiutusvaatteet valmiiksi. Tuleekohan meillä vaatepula, sillä havaitsin, että loppujen lopuksi niitä pienimpiä vaatteita on melko vähän. Kassiin tuli nyt vähän sekalaista seurakuntaa, sillä puolipotkarit on kokoa 60, body 56 ja housut 50. :-) Onneksi ilmat on lämpenemässä niin ei tarvi niin kamalia vaatekerroksia pukea.

Jospa tästä lähtisi kokeilemaan, joko uni taas kutsuu. Päivällä kyllä tuli nukuttua sen verran, että hieman epäilyttää.

juuri + mukula 40+1 tai +2 (miten sen nyt ottaa, virallinen laskettu aika oli siis maanantaina 28. päivä).

torstai 24. huhtikuuta 2008

käyttöönotto

Mukula ei ole vielä ulostautunut, mutta on jo käyttöä tuolle äitiyspakkaukselle.. tai pikemminkin sen mukana tulleelle kylpylämpömittarille. Saa nimittäin kerrankin simaveden oikean lämpöiseksi, eikä tarvitse kädellä arvuutella. Ja mikä hienointa, 37-asteen kohta on oikein merkittynä tuohon mittariin!

Niin ja tänään oli neuvola. Mitäs siellä. Pissa ok, verenpaine ok, paino ok (71,3 kg), sf 34cm eli keskikäyrällä jälleen. Sydänäänissä oli pientä vajetta, kun näytti vain 120. Terkkari lähetti minut kotiin syömään aamupalaa ja käski tulla takaisin klo 12 aikoihin. Aamupala jäi nimittäin aamulla syömättä, kun jostain kumman syystä sekä minun että miehen kellot jättivät herättämättä?? Mies (?) herätti mut 9.07 ja neuvola-aika oli 9.30. Onneksi se on tässä ihan kivenheiton päässä, joten hyvin ehdittiin. Mutta siis siitä sykkeestä vielä. Kun 12 menimme uudelleen kuuntelemaan sydänääniä, oli kaikki ok. Syke vaihteli 120-160 välillä ja keskiarvo oli se 140. Eli kaikki hyvin, kunhan muistaa syödä. :-D

Seuraava, ja samalla viimeinen neuvolakäynti 2.5. eli ensi viikolla. Sen jälkeen siirrytään sairaalan asiakkaiksi.

juuri + mukula 39+2 (tai 39+3)

tiistai 22. huhtikuuta 2008

Höh

Kukahan kumma tuon SSS-metodin on oikein lanseerannut. Ei täällä ainakaan ole ollut minkäänlaisia vaikutuksia, vaikka kaikkia on kokeiltu. Sitä paitsi minulla on teoria siitä, miksi tuota höpöhöpö-hommaa niin kovasti mainostetaan:

- siivoaminen: onhan se kivaa tuoda peipi puhtaaseen kämppään ja siivoaminen voi olla hankalaa kotiutumisen jälkeen
- saunominen: aika paljon mukavampaa kätilöille, kun synnyttäjä on puhdas. Ja kyllähän se sauna myös rentouttaa synnyttäjää.
- seksi: parisuhteesta on tärkeää huolehtia. Ja voi synnytyksen jälkeen olla hieman hiljaisempaa tuolla rintamalla. Lisäksi tämäkin rentouttaa.

ja esim. joskus mainittu shoppailu ei ole tällä 'virallisella' sss-listalla sen vuoksi, että rahan tuhlailu ei ole koskaan kovin järkevää. Ja salmiakki on epäterveellistä, joten eihän sitä voi suositella.

Onkos vielä muita s-keinoja?

juuri + mukula 39+0 (vaikka neuvolan mukaan jo 39+1)

torstai 17. huhtikuuta 2008

crash-test-dummie


Tuli sitten tuo turvakaukalokin testattua. Hyvin näytti unet maistuvan. Toivottavasti kelpaa myös Mukulalle.

Ainiin, toissapäivänä soitti isä, äiti ja miehen serkku. Tänään toistaiseksi vasta appiukko (no soitti siskokin, mutta sillä oli oikeasti asiaa). Nytkö tämä puhelinrumba sitten alkaa. :-)

juuri + mukula 38+2

maanantai 14. huhtikuuta 2008

eipä mitään sen kummempaa

Neuvolassa tuli taas tänään piipahdettua. Eikä siellä taaskaan mitään erikoista. SF-mitta oli hieman laskenut edellisestä 32,5 -> 31,5, mikä terkkarin mielestä tarkoittaa sitä, että peipi on laskeutunut. Mutta minusta se on ollut alempana jo jonkin aikaa, kun kylkiluihin ei enää aikoihin ole pistänyt niin kuin jossain vaiheessa.

Myös paino oli pudonnut 300 g. En ymmärrä, mihin se on hävinnyt, kun mielestäni mussutan kaikkea epäterveellistä ja lihottavaa joka päivä. Toivottavasti sama jatkuu synnytyksenkin jälkeen. :-) Hemoglobiini oli sekin laskusuhdanteinen, joten pitää taas ehkä mussuttaa niitä rautatabletteja. En ole muutenkaan viime aikoina muistanut vitamiinipillereitä ottaa.

Mies ei halua seksiä. Sen mielestä iso mahani ei ole seksikäs :-/ ja halut ilmeisesti latistuu siitäkin, kun on kolmaskin osapuoli mukana sängyssä. Mitenköhän synnytyksen jälkeen, kun Mukula on vielä konkreettisemmin (ja varmasti huomiota vaativammin) läsnä. Tuleeko tästä nyt joku monen vuoden selibaatti ja suhteemme alamäen alku. Olen ymmärtänyt, että yleensä naiset ovat niitä, joita ei huvita/haluta/kiinnosta jne. Arghs!

juuri+mukula 37+6

maanantai 7. huhtikuuta 2008

hohhoijaa

Tänään oli sitten se neuvolalääkäri. Kaikki oli kunnossa, mitä nyt proteiini oli jälleen pikkasen koholla. Mutta koska verenpaine oli ihan ok, ei kuulemma ole mitään syytä huoleen. Paino on nyt noussut aikalailla tasan sen 10 kg. Ihan hyvä! SF-mitta oli 32,5 eli taitaa näillä viikoilla olla siinä keskikäyrän tuntumassa, hiukkasen alapuolella.

Lääkäri oli eri, mitä edellisellä kerralla. Tämäkin oli oikein mukava ja ehkä hieman helläkätisempi kuin edelliskertainen. Tutkimuksessa kävi ilmi, että kohdunsuu on vähän lyhentynyt, mutta tiukasti kiinni. Lääkäri sanoi, että ei ole lähiaikoina synnytystä odotettavissa. Huoh! Noh, onhan siihen laskettuun aikaan vielä 3 viikkoa.

Viime yö meni taas valvoessa. Sain unta vasta neljän aikaan, ja koska neuvola oli yhdeksältä, jäi yöunet 4h mittaiseksi. Piti sitten neuvolakäynnin ottaa parit päikkärit. :-) Toivottavasti tänä yönä uni tulisi hieman paremmin. Alkaa rasittaa tämä valvominen.

Eli eipä mitään sen kummempaa tämän masun ympärillä. :-)

juuri+mukula 36+6

vierailulla viidakossa

Nyt aletaan elellä jännittäviä aikoja. Tiistaina tulee 37 viikkoa täyteen (vaikkakin neuvolan laskujen mukaan jo maanantaina). Tämä tarkoittaa sitä, että laskettuun aikaan on enää kolme viikkoa, ja vaikka menisi ylikin tuosta, niin viimeistään viiden viikon päästä voi odotella Mukulaa ulos masusta.

Alkaa hieman jännittää. Vaikka vaatteet on jo pesty, sänky laitettu ja suurimmat hankinnat on jo tehty, niin ollaanko tässä sittenkään vielä ihan valmiita. Kyseessä on kuitenkin monen vuoden urakka, johon ollaan ryhtymässä. Peruahan ei enää voi (enkä haluaisikaan), mutta silti mietityttää, että jäikö/jääkö jotain tekemättä. Mutta pakko kai se on joskus tähänkin tuntemattomaan hypätä. Toisaalta harmittaa, kun tämä ensimmäinen raskaus alkaa olla loppusuoralla. Luultavasti tämän jälkeen tulevat raskaudet eivät tule tuntumaan samalta. Nyt on kuitenkin elänyt jotain aivan erikoista aikaa.

Huomenna (tai kellon mukaan jo tänään) on neuvolalääkäri. Sitä varten piti taas teroitella viidakkoveitset ja käydä urheasti pusikon kimppuun. Olihan se aikamoista akrobatiaa, ja lopputuloksesta ei oikein ole tietoa, kun piti ihan käsikopelolla mennä. Toivottavasti ei ole kovin nirhityn näköistä jälkeä. Hahaa! Jännittää myös lääkärin tuomio avautumisen tilanteesta ja muusta vastaavasta. Että voiko Mukulaa odotella syntyväksi lähiaikoina vai mennäänkö helposti lasketulle ajalle ja ylikin. Muutamina päivinä on supistellut jo melko lupaavan tuntoisesti. Etenkin jo on joutunut yhtään liikkumaan. Perjantaina piipahdin pikaisesti syntymäpäivälahjaostoksilla ja tuntui kyllä, että 15 minuttiakin kaupassa kävelyä on aivan riittävästi. Huhhuh!

Pitäisi vielä ostaa saippuaa hahtuvahousujen huovuttamista varten. Saakohan sitä ihan tuosta lähikaupasta?

Mutta tulen huomenna kertoilemaan lisää lääkärikäynnin jälkeen.

juuri+mukula 36+6