mitäs tässä

Voi minua kuinka olen ollut saamaton tämän päivittämisen suhteen. Anteeksi vain!

Viime aikoina olo on ollut melkolailla hyvä. Nyt niitä harjoitussuppareita on alkanut tulla lähes aina kävellessä. Ei tarvi pitkääkään matkaa liikkua, kun maha menee pinkeäksi. Liitoskivut ovat vaivanneet välillä enemmän, välillä vähemmän. Viime viikon keskiviikkona lipsahdin tuolla jäätiköllä niin, että haarat tuntuivat ratkeavan. En meinannut muutamaa kymmentä metriä kotiin päästä ja kotona sitten pääsi itkukin, kun sattui niin penteleesti. Keittelin sitten kuumavesipulloon vedet ja onnistuin kaatamaan sitä tulikuumaa vettä kädelleni. Toiset itkut tässä vaiheessa.

Toinen perhevalmennus oli viime viikolla. Aiheena suun hygienia. Oli ensimmäistäkin turhempi. Hohhoijaa. Ja porukka oli vähentynyt ainakin puolella. No, saatiin me niitä tabletteja, jotka värjää suun punaiseksi jos hampaat on harjattu huonosti. Pääsee ainakin niillä leikkimään. :-)

Huomenna on sitten kolmas valmennus. Tällä kertaa aiheena synnytys. Jospa vuorossa olisi viimeinkin jotain fiksumpaa. Sen jälkeen onkin sitten enää yksi kerta jäljellä.

Mietiskelin tässä yhtenä päivänä, että mitä positiivisia seikkoja raskaus on tuonut mukanaan. Kun aina vain tulee valitettua siitä, miten selkää särkee, liitoskivut vaivaavat, on närästystä ja ei saa nukuttua. Pitää nyt listata niitä positiivisiakin puolia tähän. Elikä ensimmäisenä tuli mieleen hiusten ja ihon rasvoittuminen, joka minulla ainakin on vähentynyt huimasti raskauden aikana. Ennen minulla oli pakkomielteenomainen tapa pestä hiukset joka aamu. Vaikka ne eivät välttämättä edes näyttäneet likaisilta, en voinut kuvitellakaan lähteväni mihinkään ilman aamuista hiusten pesua. Nyt menee kevyesti parikin päivää ilman pesemistä. Myös iho rasvoittuu selkeästi vähemmän.

Eräs positiivinen seikka on alkoholin käytön huima väheneminen (muutaman pikku lasillisen viiniä olen pari kertaa nauttinut). Saapa maksa ainakin kunnolla levätä. Lisäksi ruokavalio on entisestäänkin muuttunut terveellisempään suuntaan.

Mielialat eivät heilahtele kuukauden sykleissä. Itse asiassa minusta tuntuu, että olen alkanut ottaa monia asioita paljon rauhallisemmin. Ei se ole kato niin justiinsa. Mies ei varmaankaan olisi samaa mieltä, mutta siltä minusta ainakin tuntuu.

Ja eipä tarvi ainakaan ehkäisyä miettiä.. Vaan eipä sillä, ei ole kyllä pahemmin nuo sänkyhommat houkutelleet viime aikoina. Haha!

juuri + mukula 30+1

ps: ja se pakkaus muuten saapui viime viikon lopulla. Eilen vasta avattiin se, kun viikonloppu meni reissussa. Pitäisi kai pikku hiljaa joku kaappi tai lipasto hommata, että pääsisi viimeinkin pyykkäämään ja laaittamaan tarvikkeita valmiiksi. Sänkykin uupuu edelleen.