tadaa

Siinä se masu nyt on ajalla 21+3.

Hyvää ja rauhallista joulua kaikille toivottaa juuri+mukula 21+6

masu kasvaa

Otin tänään käyttöön jo jokin aikaa sitten ostamani äitiyspöksyt. Onhan se mahaosuus vielä jokseenkin löysähkö, mutta housut pysyy päällä vyön avulla. On kyllä mukavaa, kun ei purista ja ahdista istuessa ja kumarrellessa. Täytynee käydä ostamassa toisetkin, että näitä voi sitten välillä pyykätä. :-)

En tiedä tuliko housujen myötä - vai onko se vain tämä tiukahko villapaita, jota olen tänään
pitänyt - mutta masun piilottaminen alkaa tulla yhä mahdottomammaksi. Kohta asiasta tietävät nekin, joille en ole vielä kertonut. Yhtään tilaani koskevia kysymyksiä ei ole vielä tullut (ainakaan minulle asti), joten hyvin kai toistaiseksi olen onnistunut masun piilottelussa.

Joululahjat alkavat olla suurimmaksi osaksi kasassa. Tänään käytiin katsomassa joulutarina-elokuva, jotta saisi vähän joulumieltä haalittua kasaan. Meillä ei täällä nimittäin tuoksu joulupiparit ja kuusi, vaan ihan reilusti maali ja silote (joka ei kyllä pahemmin haise). Eli toivottavasti joulu löytyy sitten kotikotoa, kun sinne perjantaina tai lauantaina suuntaamme.

juuri + mukula 21+1

Puolivälissä

Tänään on tasan puoliväli, 140 päivää takana 140 päivää edessä. Vaan mistähän sen loppujen lopuksi tietää, miten pitkään tuo Mukula tahtoo masussa viipyä. :-)

Ei kyllä ole kahta samanlaista päivää peräkkäin. Toisena päivänä kärsin pistävästä kivusta mahan oikealla laidalla, seuraavana päivänä maha on kunnossa, mutta selkää särkee niin, ettei tiedä istuako vai maata. Seisominen on vähiten tuskallista. Sanoinkin eilen miehelle, että on tämä aika raskasta tämä raskaana oleminen. Ja raskaammaksihan se tästä vielä tulee.

Mutta on se toisaalta niin ihanaakin. Masussa potkiskelee pikku Mukula, joka kasvaa päivä päivältä isommaksi. Harmittaa niin, että enää ei ole edes sitä ultrakäyntiä, jota odottaa. :-/ Olemme kyllä hieman keskustelleet miehen kanssa, että jospa itse kustantaisimme sen 3D/4D-ultran niin pääsisi vielä kerran kurkkaamaan Mukulaa, ja ehkä saisi vastauksen siihen tärkeään kysymykseenkin: T/P. Mutta sitten taas, olisi kyllä muutakin käyttöä niille rahoille. Lähes kaikki Mukulaa varten on edelleenkin hankkimatta.

juuri + mukula 20+0

potkuri

Masussani asustelee varsinainen potkiskelija. Mieskin jo tunsi muksaukset mahan päältä. Varsinkin autossa Mukula innostuu sätkimään oikein kunnolla. En tiedä, enteileekö tuo sitten matkustelemista inhoavaa vaavia vai intoutuuko sätkimään vain lähellä olevien kaiuttimien suoltamasta musiikista (ei me kyllä mitenkään isolla kuunnella, ja onhan kotonakin musiikkia lähes aina päällä). Olemme mieheni kanssa pieninä olleet - ja itse asiassa olemme edelleen - varsinaisia autossa koisaajia. Ei tarvinut kuin auto startata niin minä olin jo unessa. Tämä ominaisuus voisi mielihyvin periytyä Mukulallekin. :-)

Väsymys vaivaa edelleen. Osiltaan vaikuttaa nyt sekin, että en saa öisin kunnolla nukuttua. Herään nykyään joka yö ja valvon noin tunnin verran ennen kuin uni jälleen tulee. Selkä on kipeä ja mukavaa asentoa ei tunnu löytyvän. Olen tottunut nukkumaan mahallani, nyt se ei enää ota onnistuakseen. Tai korkeintaan hankalassa puolittaisessa kyliasennossa, joka varmistaa sen, että selkä on tuhannella mutkalla ja kipeytyy. Pitäisi kokeilla kai ylimääräisiä tyynyjä vartaloa tukemaan.

Muuten kaikki hyvin.

Juuri + Mukula 19+0

housut ostin

Kävin shoppailemassa miehelle syntymäpäivälahjaa (=huomenna) ja samalla päätin viimeinkin rohkaista mieleni ja sovitella äitiysvaatteita. Muttamutta, mahani taitaa vielä olla liian pieni, sillä useimmat vaatteet istuivat huonosti päälle. Päädyin sitten ostamaan yhdet pöksyt, jotka ovat vielä aivan liian löysät. Mutta toivotaan nyt, että tuo maha tuosta vielä kasvaa. Onpahan sitten ainakin keväälle yhdet housut odottelemassa. Jotenkin ei tunnu järkevältä ostaa sellaisia housuja, jotka nyt on sopivat, kun omatkin mahtuu vielä päälle. Käy sitten vain turhan nopeasti pieniksi, jos nyt hötkyilee uusien kanssa.

Pikkujouluvaatteetkin on oma lukunsa sinänsä. Jotain kai sinnekin pitäisi päälle pistää. Niihinkään vaatteisiin ei viitsisi kovin paljon rahaa sijoittaa, sillä taitaa jäädä hyvin vähäiselle käytölle. Ajattelin venyttää ostopäätöstä mahdollisimman pitkälle ja katsoa, josko silloin vielä normivaatteet jotenkuten asettuisivat päälle. Voihan kärsä. :-/

nettipimento

Muuton seurauksena iski sitten nettipimento, joten en ole tännekään päässyt päivittelemään. Nyt olen siskon luona lapsenvahtina ja hyökkäsin heti koneen kimppuun. :-)

Eilen oli siis se rakenneultra. Kaikki näytti olevan hyvin, vaikka itse en nyt pahemmin niistä kuvista kaikkea ymmärtänytkään. Mutta luotetaan ultraajaan. :-) Siskoni ihmetteli, kun olimme saaneet mukaan vain yhden kuvan. He olivat kuulemma saanet kokonaisen nivaskan (mutta olivatkin käyneet keskussairaalassa ultrassa). :-/ Muutenkin hieman ihmetyttää vaihtelevat käytännöt, sillä emme saaneet esim. mitään arviota pituudesta. Olihan siihen neuvolakorttiin merkitty mystiset Lm ja Rm, jotka äsken netin suosiollisella avustuksella selvitin laki- ja reisimitaksi. Myös sukupuolesta unohdettiin udella mitään. Säilyköön siis yllätyksenä loppuun asti. Pääasia, että sikiön mitat vastasivat viikkoja, ja muutenkin kaikki oli kunnossa. Hienoa Mukula!!

Soitin nyt sitten sinne uuteen neuvolaankin. Seuraavan ajan sain TAMMIKUULLE! Eli yli kuukauden saa odotella seuraavaa kertaa. Laskeskelin tuossa, että se maaginen 154 päivän raja on silloin jo ylittynyt. Ihan ymmärrettäväähän se on, kun tuo joulukin pukkaa tuohon väliin, mutta vähän turhan pitkä aika mielestäni.

Hirveä väsymyskin vaivaa koko ajan. Ei auta vaikka nukkuu kunnon yöunet ja sitten vielä päiväunetkin siihen päälle. Aikaiseksi ei saa yhtään mitään, kun on koko ajan niin nuutunut olo. Aina vähän touhuaa jotain ja sitten pitääkin jo levähtää. Ei edisty remontti näillä voimilla! Väsymys ja saamattomuus saavat sitten aikaan jonkinlaista masentunutta olotilaa.. ja kai siihen vaikuttaa tämä muuton jälkeinen olotilakin. Onkohan sellaista olemassa kuin synnytystä edeltävä masennus. :-/ Noh, ehkä se tästä, kun elämä taas hieman asettuu uomiinsa. Pitäisi vain saada hommia eteenpäinkin!

Saatiin tänään uusi pyykkikone. Oli se hiljainen - ainakin pesuvaiheessa. Linkousta en vielä päässyt kokeilemaan, kun pyöritin ensimmäisen koneellisen tyhjänä ja laskin vain vedet pois. Otettiin sellainen edestätäytettävä malli, sillä ajattelin siitä Mukulalle hoitopöytää. Monet ovat sanoneet oikean hoitotason/-pöydän jääneen ihan käyttämättömäksi, joten tuolla ajateltiin nyt pärjätä.

Maha on alkanut pullahtaa ulospäin oikein kunnolla. Varsinkin aamulla on omituista, kun alavatsalla on sellainen kova pallura, joka äkkiä loppuu siinä navan yläpuolella, ja siihen melkein sitten tulee kuoppa. En tiedä, mitä yöllä tapahtuu, mutta jotenkin eri kohtaan muljahtaa tuo maha. Iltaa myöten valuu sitten selvästikin alaspäin, sillä housut alkavat puristaa näin iltasella. :-) En ole vieläkään saanut äitiyshousuja hankituksi. Olen pärjännyt tällaisilla melko löysillä housuilla. Saa nähdä, miten viikonloppuna käy, kun pitäisi taas töihin farkut tms. pistää jalkaan. :-) Tuleekohan aamulla hätä käteen, kun ei pöksyt mahdu. Ei vain millään ole energiaa lähteä kauppoja kiertelemään ja vaatteita sovittelemaan. huoh!

Juuri + Mukula 18+1

huoh

Ei sitten mennyt ihan kivuttomasti tuo neuvolan vaihto. En tiedä miten muualla, mutta täällä ainakin on sellainen systeemi, että neuvolaan voi soittaa aikavälillä 12-13. Aloittelin sitten siinä 12 jälkeen. Varattua! Jatkoin soittamista noin 10 minuttiia. Ei mitään. Noin 10 min. tauko. jnejne. Ja kaikkein ärsyttävintä oli se, että kun kohde tuuttaa varattua niin yhteys katkeaa (en tiedä onko kännykkäni ominaisuus vai mistä johtuu), joten ei voi jäädä langoille roikkumaan ja odottelemaan vuoroaan, vaan pitää aina uudelleen kaivella luettelosta 'neuvola' ja painaa vihreää luuria. Siis uudestaan ja uudestaan.

Näin jatkoin siis siihen asti, kunnes tajusin, että onhan minulla lankapuhelinkin käytössäni. Yliopistolla työhuoneessani on nimittäin puhelin, jota en kylläkään koskaan käytä, koska sillä voi soittaa ainoastaan paikallispuheluita. Mutta tämähän on sellainen! Ei muuta kuin luuri käteen ja soittamaan. Kai sitä nostalgista tuut-tuut-tuut -ääntä kuuntelin ainakin 10 minuttia, kunnes lopulta noin 3 minuuttia vaille yksi pääsin läpi. Mahtavaa!

Mutta vielä mitä. Ilmeisesti neuvolassa on kovin kiireistä sillä seuraavaa aikaa ei herunut. Menin nimittäin pöljyyksissäni paljastamaan, että minulla on ensi tiistaina rakenneultra, johon täti totesi, että soittele sen jälkeen uudelleen, että tiedetään vastaako laskettuja viikkoja. En minä tiedä, mitä sillä on minkään kanssa tekemistä ja tähän asti on vastannut hyvin, ja hedelmöitysajankohtakin on melkolailla varma, joten jos ei vastaan laskettuja viikkoja niin sittenhän se vain tarkoittaa, että jokin on vialla. Käsittääkseni?? Mutta nyt siis odotellaan tiistaita ja sitten aloitetaan soitteluruljanssi uudelleen. Seuraava neuvola-aika voi mennä pitkästi joulukuun lopulle, ellei jopa tammikuun puolelle, 'kun on nämä joulupyhätkin tässä välissä'.

Että näin täällä! Murr!